Suomeen ollaan vielä tällä vaalikaudella säätämässä laki avoimuusrekisteristä. Uusi lainsäädäntö on suunniteltu tulevan voimaan vuonna 2024. Jatkossa yrityksillä sekä muilla organisaatioilla on velvollisuus ilmoittaa eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta ja siihen liittyvästä neuvonnasta. Ilmoitukset tehdään kahdesti vuodessa Valtiontalouden tarkastusviraston ylläpitämään rekisteriin.
Uudella lainsäädännöllä pyritään parantamaan eri tahojen vaikuttamistoiminnan läpinäkyvyyttä ja sitä kautta vahvistaa kansalaisten luottamusta. Samalla halutaan myös edistää hyvien edunvalvontakäytäntöjen muodostumista.
Lainsäädännön tavoitteista vallitsee yhteiskunnassa laaja yksituumaisuus. Keskustelu avoimuusrekisterin ympärillä onkin lähinnä keskittynyt rekisterin tuomaan uuteen hallinnolliseen taakkaan. Uudet raportointivelvollisuudet näyttävät monesti kaatuvan vain edellisten päälle. Huolta on aiheuttanut, johtaako ilmoitusvelvollisuus jopa eri tahojen vuorovaikutuksen vähentymiseen uusien velvoitteiden pelossa.
Tämä olisi sääli, sillä demokratian toteutumiselle on edellytys, että yhteiskunnan eri toimijat pyrkivät vuoropuheluun päätöksentekijöiden ja valmistelijoiden kanssa. Lakiehdotuksenkin mukaisesti lobbaus on oleellinen osa poliittista järjestelmäämme.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt rekisterin tuomat mahdollisuudet eri toimijoiden toiminnan ja vastuullisuuden kehittämiseen ja sitä kautta luottamuksen vahvistamiseen. Näistä asioista soisi käytävän enemmän keskustelua.
Yhteiskunnallinen vuoropuhelu on osa jokaisen yrityksen yritysvastuuta ja keino vaikuttaa liiketoimintaympäristöön. Avoimuusrekisterin voimaantulo kannattaakin nähdä mahdollisuutena olla edelläkävijä ja nousta yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Rekisterin myötä yritysten yhteiskuntasuhteista ja edunvalvonnasta tulee entistä vahvemmin osa myös yritysvastuuta ja siitä raportointia. Nyt on aina kääntää uudet vaatimukset mahdollisuudeksi.
Yritysten ei siis kannata laittaa päätä pensaaseen tai passivoitua hallinnollisen taakan pelossa. Tämä on myös hyvä hetki päivittää omat edunvalvonnan eettiset periaatteet ja raportointiohjeet. Kun vaikuttamisesta raportoidaan mahdollisimman avoimesti, vähentää se osaltaan aiheeseen liitettyä mystiikkaa ja väärinkäsityksiä.
Sama vaatimus koskee meitä neuvonantajiakin. Meillä kaikilla on tärkeä rooli siinä, että otamme uuden järjestelmän käyttöön onnistuneesti.
Nyt on aika ottaa asiassa etunoja jo ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa. Kun sisäiset käytänteet ja toimintatavat rakennetaan etukäteen toimiviksi, niin myös tuleva hallinnollinen taakka muodostuu kevyemmäksi.
Joona Räsänen
Johtaja, vaikuttajaviestintä
Terhi Koipijärvi
Johtava neuvonantaja, vastuullisuus ja strategia