AMI HASAN 1956–2021

Sanotaan, että hautausmaat ovat täynnään korvaamattomia ihmisiä. Hyvin harvojen ja valittujen kohdalla tämä pitää paikkansa. Jukka Kajavan kaltaista oikeudentuntoista kriitikkoa emme heti saa. Jukka Virtasen tyylistä humanistista monitoimiosaamista ei ole näkyvissä. Peter von Baghin järkyttävän laaja kulttuurin tuntemus meni hautaan hänen mukanaan.

Ami Hasan kuului tähän harvalukuiseen joukkoon.

Suomalainen mainosmaailma muuttui täydellisesti 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Silloin perustettiin kaksi maamme tärkeintä mainostoimistoa: Paltemaa Huttunen Santala ja hasan & partners. Edellinen oli hahmoltaan koko maan mainostoimisto savolaisella aksentilla, kun taas jälkimmäinen stadilaisten kovisten paikka. Molemmissa päissä Tehtaankatua keksittiin kuitenkin yhtä aikaa, että jos tehdäänkin mainontaa, joka ei ole huonoa vaan hyvää.

Vaikutus oli järisyttävä. Yht’äkkiä lehdet, televisio ja radio täyttyivät mainoksista, jotka oudosti lähentelivät kansainvälistä tasoa. Vastaavanlaista tason nousua ei ole sen jälkeen Härmässä nähty; ei lähimainkaan.

Nämä toimistot kulminoituivat nimensä niille antaneisiin ihmisiin; Unto Paltemaahan ja Ami Hasaniin. Tämä voimakaksikko nosti Suomi-mainonnan sellaiseksi, mitä se nykyään on – tai ainakin vielä 1990- ja 2000-luvuilla oli.

Paltemaa jättäytyi pois työelämästä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta loistava esiintyjä, ikuinen oppositiohahmo, äänekäs Ami Hasan jatkoi taistelua hyvien ideoiden, uudenlaisten ajatusten ja mahdottomien tavoitteiden puolesta. Hän nosti mainonnan strategiseksi osaksi businesta. Hän puhui väsymättä tavattoman laajalle yritysjohtajatuttavapiirilleen, että mainonta ei ole ’kikkoja’ tai ’filkkoja’, vaan se on vakavasti otettavaa liiketoimintaa

Hän pysytteli koko ajan – Hawaijilla asuessaankin – tiukasti Suomen markkinointialan ruorissa. Jyrähteli silloin tällöin, provosoi usein, aina puolusti uutta.

Hän oli myös – aivan alan viime vuosien jonkinlaista kansainvälistymistä lukuun ottamatta – pitkän ajan lähes ainoa suomalainen vakavasti otettu hahmo kansainvälisessä mainosmaailmassa.

Ja yht’äkkiä häntä ei enää ole.

Kuka nyt sanoittaa mainonnan järkevyyden toimitusjohtajille? Kuka vakuuttaa mainonnan olevan varteen otettava erottautumiskeino? Kuka puolustaa luovan suunnittelun tärkeyttä? Kuka puolustaa alaa? Suunnittelijoita? Minua?

Voi veljet, ikävä tulee.

Muistoa kunnioittaen, Erkko Mannila.