Eettinen ilmoituskanava – pilli vai peili?

”kohutusta ’käräytyskanavasta’ tuli vitsipalsta”

”Kanavaa on kutsuttu pilkkanimillä ’vasikkapuhelin’, ’stasikanava’ ja ’käräytä kaveri -kanava’. Sen käyttöönoton on pelätty johtavan runsaisiin ja perusteettomiin ilmoituksiin.”

Näin uutisoitiin taannoin Poliisin ja Puolustusvoimien whistleblower-kanavista. Jos yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeimmissä organisaatioissa reagoidaan eettisiin ilmoituskanaviin näin, mitä meidän muiden pitäisi asiasta ajatella? Väärinkäytöksiä ja epäselvyyksiä kun toisaalta tapahtuu joskus lähes jokaisessa organisaatiossa.

EU:n vaatima ilmoituskanava tulee vuodenvaihteen jälkeen pakolliseksi jokaiseen firmaan, jossa on yli 250 työntekijää, ja siirtymäajan jälkeen se on oltava jokaisessa yli 50 hengen yrityksessä. Näin ollen whistleblower-direktiivi, jonka tavoitteena on ensisijaisesti ehkäistä korruptiota, väärinkäytöksiä ja rikoksia, tulee koskemaan tuhansia suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita.

Kanavaan voi suhtautua pakkopullana ja vähättelemällä – joka lopulta voi johtaa firman eettisyyden ja hengen murentumiseen. Vaihtoehtoisesti direktiiviin voi nähdä positiivisena mahdollisuutena edistää yrityksen läpinäkyvyyttä ja avointa yrityskulttuuria. Kanavan huolellinen juurruttaminen osaksi yrityksen toimintakulttuuria varmistaa, että sitä ei tarvitse juuri koskaan käyttää. Asiat voidaan käsitellä ennen kuin ne paisuvat väärinkäytösten tai jopa rikosten tasolle ja päätyvät kohuotsikoihin. Lisäksi huolta suuresta ja resursseja vaativasta ilmoitusvyörystä ei tarvitse kantaa, sillä kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että ilmoituksia ei tehdä kevyin perustein.

Whistleblowing-direktiivi on mahdollisuus kertoa omista arvoista ja toimintaperiaatteista kanavan käyttöönoton yhteydessä. Vaikka huoli ja harmi turhista ilmiannoista johtuen korostuu median ulostuloissa, kannattaa viestinnässä korostaa direktiivin perimmäistä tarkoitusta edistää vastuullista liiketoimintaa ja suojata ilmoittajan identiteettiä. Mainekriisien taustalla kun on usein johdon kyvyttömyys nähdä oma toiminta ulkopuolisen silmin ja keskijohdon rohkeuden puute kertoa epäkohdista rehellisesti ylöspäin. Ilmoituskanava voi olla viimeinen sisäinen palovaroitin ennen mediassa syttyvää tulimyrskyä.

Ilmoituskanava tehokkaana osana eettisen yrityskulttuurin vahvistamista

Ilmoituskanavan tekninen toteutus on helppoa, ja tähän on tarjolla hyviä vaihtoehtoja. Yrityksen sisällä tulee lakisääteisesti käydä läpi kanavan mukanaan tuomat muutokset, sekä sen käyttö: mitä eettinen ilmoituskanava tuo tullessaan, miten siitä on hyvä viestiä ja minkälaisia toimenpiteitä kanavalta mahdollisesti tulevat ilmoitukset aiheuttavat. Laki myös edellyttää, että koko henkilöstö saa kanavan käyttöönoton yhteydessä koulutuksen asiasta.

Sisäisen viestinnän ja uuteen toimintatapaan liittyvän ohjeistuksen selkeys auttavat uuden asian omaksumisessa sen mukanaan tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Eettinen ilmoituskanava antaa arvokasta tietoa yritykselle ja avaimet reagoida asioihin ennen niiden kärjistymistä tai paisumista hallitsemattomiksi, median käsittelemiksi kohuotsikoiksi.

Miltton tarjoaa asiakkailleen avaimet käteen -ratkaisun ilmoituskanavan käyttöön ottoon:

  • GDPR-, tietoturva- ja saavutettavuussertifioitu pilvipalvelu
  • Sisäisen viestinnän sekä lakisääteisten koulutusten suunnittelu ja toteutus
  • Arvojen ja code of conductin riskikartoitus, päivitys, muotoilu ja arkeen vieminen
  • Eettisen johtamisen ja esimiestyön valmennukset
  • Kriisiviestinnän riskikartoitus, varautuminen ja tuki

Lisätietoja ja tukea kanavan käyttöönottoon tarjoavat:

Erik Bäckman
+358405628124
erik.backman@miltton.fi
Marianne Tuominiemi
+358417303615
marianne.tuominiemi@miltton.fi
Ella Ahmas
+358451313285
ella.ahmas@miltton.fi