EU:n elpymispaketti on mahdollisuus suomalaisyrityksille
Pitkien neuvotteluiden jälkeen EU-maiden johtajat hyväksyivät kesällä elpymispaketin, jolla tuetaan jäsenmaiden talouksien toipumista ja uudistumista koronakriisin puristuksissa. Monelle jäsenvaltiolle kyse oli EU:n olemassaolon oikeutuksesta – mitä hyötyä olisi unionista, joka ei tue jäseniään kriisin hetkellä? Suomalaisessa keskustelussa huomiota on puolestaan kiinnitetty erityisesti elpymisvälineen kokoon – 750 miljardia euroa – ja komissiolle annettuun mahdollisuuteen rahoittaa osa siitä lainarahalla.
Huomattavasti vähemmän on pohdittu siitä, mitä rahalla on tarkoitus saada aikaiseksi. Kannattaisi pohtia.
Elpymisväline on nimittäin merkittävä mahdollisuus myös suomalaisyrityksille. EU-maiden käytössä on lähivuosina elpymisrahoitusta, joka vastaa noin viittä prosenttia niiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.
Jäsenmaat valmistelevat nyt suunnitelmia siitä, miten ne aikovat oman elvytystukensa kohdentaa. Suomessa hallitus on luvannut esitellä suunnitelmansa lokakuussa eduskunnalle, ja toimittaa lopullisen version komissiolle alkuvuodesta 2021. Ideoita kerätään myös parhaillaan käynnissä olevalla maakuntakiertueella.
Tehtävä ei ole yksinkertainen. Suunnitelman hankkeiden olisi oltava lähtökohtaisesti uusia ja niiden tulisi keskittyä talouden viherryttämiseen ja digitalisaatioon. Tarkoitus ei siis ole tukea vaikeuksissa olevia teollisuudenaloja säilyttämään vanhat toimintonsa, vaan auttaa näitä menestymään uusin eväin tulevaisuudessa.
Houkutus paikata varoilla vanhoja rahanreikiä on kuitenkin suuri. Uusien hankkeiden polkaiseminen käyntiin on vaivalloista ja aikaa vievää, samanaikaisesti kun monilta Suomessakin jo julkistetuilta hankkeilta – tulevaisuusinvestoinneilta – puuttuu rahoitus. Ongelma ei ole yksin Suomen, vaan moni muukin EU-maa kaipaa nyt tavoitteet täyttäviä, toteuttamiskelpoisia projekteja.
Suomi on nettomaksaja EU:n elvytyspaketissa. On meidän etumme huolehtia, että elvytysvarat sekä Suomessa että muissa EU-maissa käytetään järkevästi tulevaisuuden haasteiden voittamiseen.
Projektit, talouskasvu ja työpaikat eivät synny vain ministeriöissä ja virastoissa. Avainasemassa ovat yritykset ja korkeakoulut. Onko sinun yritykselläsi käänteentekevä idea siitä, millaisin ratkaisuin liikenteen päästöt saadaan laskuun, rakennusten energiatehokkuutta parannettua tai terveydenhuollon digipalvelut uudelle tasolle? Piikki on nyt auki. Elpymistuki maksetaan vain vastineeksi toteutuneista, kriteerit täyttävistä hankkeista. Jos näitä ei ole, jäävät rahat Suomelta saamatta.
Suomalaisyrityksillä on nyt miljoonan euron paikka kertoa hallitukselle, millaisia uudistuksia ja investointeja tarvitaan, jotta talous ja työllisyys saadaan kestävälle nousu-uralle.
Lotta Nymann-Lindegren työskentelee Milttonin Brysselin toimistolla johtavana asiantuntijana.