Kysyimme vuosina 2021–2022 Helsingissä listautuneiden yhtiöiden kokemuksia listautumisesta ja sen jälkeisestä taipaleesta. Tuloksissa nousevat esiin listautumisen aiheuttama kuormitus, muutokset ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä sekä kysymykset sijoittajaymmärryksen tasosta.
Vuosina 2021 ja 2022 Helsingin pörssiin ja First North -markkinapaikalle listautui yhteensä 45 yhtiötä. Mukana joukossa oli ihan uusien pörssitulokkaiden lisäksi myös päälistalle vaihtajia ja yhtiöitä, joilla listautumisprosessi poikkesi perinteisimmästä mallista. Miltton oli mukana viestinnällisenä neuvonantajana yli 40 prosentissa listautumisista.
Tänä vuonna julkisesti listautumissuunnitelmistaan on kertonut vasta yksi yhtiö, mutta tiedossa on, että pörssiin tähyää laaja joukko oikeaa hetkeä odottavia yhtiöitä. Nyt on siis hyvä hetki katsoa taakse päin ja poimia parhaat huomiot jo listautumisen läpikäyneiden yhtiöiden kokemuksista ja hyödyntää niitä valmistautuessa tulevaan.
Valtaosa vastaajista koki listautumisprosessin ennakoitua haastavammaksi. Vain harvalla oli aiempaa kokemusta yhtiön pörssiin viemisestä ja toisaalta yhtiön päivittäisestä liiketoiminnasta huolehtiminen koettiin haastavaksi intensiivisen listautumishankkeen keskellä.
Hyvin tärkeäksi koettiin kokenut, sitoutunut ja joustava ulkoisten neuvonantajien tiimi. Monissa projekteissa yhtiöiden omistajina toimineet pääomasijoittajat ottivat hyvinkin aktiivisen roolin listautumisvalmisteluissa.
Joissakin yksittäisissä vastauksissa nousi esiin kokemus neuvonantajien liian suuresta sananvallasta yhtiön asioihin prosessin aikana. Onnistuneeksi ratkaisuksi yhtiön omassa resursoinnissa koettiin yhtiön sisäisen työryhmän rajaaminen riittävän pieneksi, jotta normaali liiketoiminta ei vaarantuisi. Itsekriittistä pohdintaa sai osakseen myös kunnianhimoiseksi asetettu listautumisaikataulu.
44 % vastaajista piti vastuullisuutta erittäin tai hyvin merkittävänä osana yrityksen strategiaa, sijoittajatarinaa, raportointia ja viestintää. Jopa 69 % piti yhtiön vastuullisuustekemisen tasoa riittävänä jo listautumisprosessin alkaessa. Ne, jotka pitivät vastuullisuustekemisen tasoa riittämättömänä, kritisoivat mm. laskelmien ja konkretian puuttumista sekä ”pinnan kiillottamista”.
Vaikka Milttonin syksyllä 2022 toteuttamassa sijoittajakyselyssä Suomen eturivin sijoittajat toivoivat yleisesti yrityksiltä yhä enemmän vastuullisuustekemistä ja eteenpäin katsovaa, euroihin sidottua viestintää vastuullisuudesta, odotukset juuri listautuneille pienemmille yrityksille olivat maltillisemmat ja keskittymistä vain tärkeimpiin teemoihin pidettiin alkuvaiheessa riittävänä.
87 % kyselyn vastaajista antoi listautumishankkeelle kokonaisarvosanaksi vähintään 8 (asteikolla 1–10).
Yksi tärkeä mittari onnistumiselle on oman henkilöstön ja asiakkaiden vastaanotto – ilman heidän tukeaan ei yksikään yhtiö menesty. Useat listautuvat yhtiöt ovatkin hankkeeseen lähtiessään huolissaan siitä, miten listautuminen koetaan henkilöstön ja muiden keskeisten sidosryhmien, kuten asiakkaiden, keskuudessa.
Kysely tarjoaa tähän positiivista näkökulmaa: 69 %:lla vastaajista henkilöstö oli johdon näkemyksen mukaan suhtautunut listautumiseen positiivisesti, 0 %:lla negatiivisesti. Myöskään asiakkailta ei kukaan kyselyyn vastanneista ollut saanut kielteistä palautetta listautumiseen liittyen. Vaikuttaakin siltä, että henkilöstön osalta mahdolliset haasteet painottuvat enemmän listautumisen myötä tuleviin sisäisen toiminnan ja viestinnän muutoksiin eikä niinkään itse listautumishetkeen tai hankkeen (sisäiseen) julkistukseen.
Siinä missä noin 70 % vastaajista oli tyytyväisiä listautumisen jälkeen yhtiönsä saamaan sijoittajakiinnostukseen, vain noin 60 % koki, että sijoittajat ymmärtävät, mikä on oleellista heissä yhtiönä ja sijoituskohteena. Tämän ymmärryksen varmistaminen onkin yksi sijoittajasuhdetoiminnan keskeisistä tehtävistä.
Listautumisen jälkeinen passivoituminen sijoittajaviestinnässä ja sitä tukevassa yleisessä näkyvyystyössä on yleinen ja samalla hyvin ymmärrettävä ilmiö. Kaikki vastaajat kokivat listautumisen lisänneen yhtiön näkyvyyttä ja tunnettuutta ja median kiinnostusta yhtiöstä. Silti omat panostukset viestintään ja markkinointiin kasvoivat vain puolella vastaajista. Uudella listayhtiöllä on erityisen iso paine ja syy jatkaa aktiivista viestintää – yleisö harvoin oppii ja kiinnostuu kerrasta, vaan tarvitaan jatkuvia toistoja ja proaktiivista otetta.
Yhtiön sisäinen osaaminen, sen kehittäminen ja tarvittaessa myös ulkoisen avun käyttö voi olla keskeisessä asemassa siinä, miten yhtiön onnistuu pitää yllä sijoittajakiinnostusta. Kyselymme mukaan lähes 90 %:ssa yhtiöistä sijoittajaviestinnän vastuu annettiin jo ennen listautumista yhtiössä työskennelleelle henkilölle. Noin kolmannes yhtiöistä oli hankkinut ulkopuolisia kumppaneita sijoittajaviestinnän tueksi oikeanlaisen osaamisen ja riittävien resurssien varmistamiseksi.
Yhtiön johdolle suuri muutos voi olla myös aiempaa enemmän julkisuuden valokeilassa oleminen ja keskeinen rooli yhtiön uskottavuuden ja sijoittajien luottamuksen rakentamisessa. Kyselyssä nousikin esiin erityisen hyödylliseksi koettu esiintymisen harjoittelu. Tätä on mielekästä jatkaa säännöllisesti – on se sitten ammattimaisen kouluttajan kanssa tai kollegojen kesken treenaten.
Yli puolet vastaajista kertoi, että listautuminen on tarkoittanut huomattavia muutoksia yhtiön toimintatavoissa listautumisen jälkeen.
Toiminnassa koettiin olevan aiempaa enemmän rajoituksia ja sääntelyä, mikä heijastuu erityisesti sisäiseen viestintään. Osaa vastaajista harmitti erityisesti se, että ”henkilöstölle ei voida kertoa asioista kuten aiemmin” ja että ”hyvin pienen sisäpiirin muodostuminen haittaa omista tehtävistä suoriutumista”.
Uusien toimivien sisäisen viestinnän toimintamallien kehittäminen onkin tarpeen jo listautumisprosessin aikana.
Listautumisvaiheessa yhtiö saa huomattavaa julkisuutta ja kokemuksemme mukaan sijoittajamäärän kasvattaminen on helpompaa ja halvempaa kuin 1–2 vuotta listautumisen jälkeen. Viestintään panostaminen listautumisen yhteydessä ja aktiviteetin ylläpito heti listautumisen jälkeen siis kannattaa.
Optimitilanteessa yrityskuvan- ja tarinan kehittäminen, mukaan lukien vastuullisuustekeminen, kannattaa aloittaa jo 2–3 vuotta ennen listautumista, jotta yrityksen vahvuudet ja brändi ovat selkeät kun kaikkein kiireisimmät kuukaudet juuri ennen H-hetkeä koittavat.
Ole rohkeasti yhteydessä, kerromme mielellämme lisää asiakkaidemme ja Milttonin listautumiskokemuksista!
Iris Nevanlinna, Jenny Kestilä, Tapio Pesola, Visa Manninen
Anonyymi kysely lähetettiin kaikille vuosina 2021 ja 2022 listautuneille yrityksille, minkä lisäksi teimme muutamia syvähaastatteluita.