Kansalaisten huolet lisääntyvät, mutta samalla lisääntyy tarve ratkaisuille ja positiivisille uutisille, kertoo Milttonin tuore kyselytutkimus. Poliittisten päättäjien sijaan niitä odotetaan yrityksiltä. “Päättäjien mahdollisuudet ratkaista aikamme suuria haasteita ovat rajoitetut”, toteaa Milttonin Elina Moisio.
“Ilmastonmuutos, äärioikeiston uhka, epätasa-arvon kasvu yhteiskunnassa”, listaa yksi Milttonin kyselytutkimukseen vastanneista. “Polttoaineen hinta, ruuan hintojen nousu”, vastaa toinen. “Oma jaksaminen arjen keskellä.”
Kysyimme, mikä suomalaisia huolettaa ensi kevään eduskuntavaalien alla. Paneeliin vastasi syyskuun toisen viikon aikana 500 18-70-vuotiasta. Kyselyn virhemarginaali on +/- 4 % suuntaansa.
Ylivoimaisesti suurinta huolta aiheuttaa Venäjän sota Ukrainassa. 51 % vastaajista nimesi sodan suurimmaksi huolekseen. Itse sodan aiheuttaman turvattomuudentunteen lisäksi huolettavat sodan vaikutukset omaan arkeen: elintason lasku, inflaatio ja hintojen yleinen nousu (27 %), ja sähkön hinnan nousu (24 %).
46 % vastaajista kokee, että maailmantilanne on vaikuttanut heidän elämäänsä paljon, 89 % kokee maailmantilanteen vaikuttaneen ainakin jonkin verran. Vain reilu 10 % sanoo, ettei maailmantilanne ole juurikaan tai ollenkaan vaikuttanut omaan arkeen. Alle 25-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat kokevat muita ikäryhmiä enemmän, ettei maailmantilanteella ole ollut vaikutusta omaan elämään.
“Arjen kallistumisesta ovat huolestuneita erityisesti alle 45-vuotiaat. Naisia huolettavat hivenen enemmän turvallisuus ja ilmastokriisi, miehiä työn ja tulevaisuuden osaamisen varmistaminen ja valtion velkaantumisen taittaminen. Erot sukupuolten välillä eivät kuitenkaan ole merkittäviä”, tulkitsee Milttonin Research and insight specialist Mikaela Solatie.
“Nuorille ilmastokriisi ja työn tulevaisuus ovat hieman muita tärkeämpiä teemoja. Turvallisuus taas on suurempi huoli yli 45-vuotiaille kuin nuoremmille sukupolville.”
Kysyimme, mihin kysymyksiin olisi nyt tärkeintä tarttua ja löytää ratkaisuja.
Akuuttiin maailmantilanteeseen liittyvät arjen kallistumisen ehkäisy (61 %) ja turvallisuuden varmistaminen (41 %) nousivat selvästi pidemmän aikajänteen haasteiden kuten valtion velkaantumisen taittamisen (28 %), eriarvoisuuden vähentämisen (21 %) ja ilmastokriisin ehkäisyn (19 %) ohi.
“Huolettaa hallituksen jatkuva lainanotto ja pelko tai kyvyttömyys tehdä vaikeita mutta tarpeellisia päätöksiä”, kuvasi yksi vastaaja.
Milttonin vaikuttajaviestinnän yksikön Miltton Networksin toimitusjohtaja Elina Moisio arvioi, että kansalaisilla on osin aivan realistinenkin kuva poliittisen päätöksenteon mahdollisuuksista.
“Suomalaiset näkevät sen, mikä on totta. Päättäjien mahdollisuudet ratkaista aikamme suuria haasteita ovat rajoitetut”, Moisio toteaa.
Poliitikkojen rinnalla ratkaisuja odotetaan nyt yrityskentältä.
Lähes puolet kyselyn vastaajista (44 %) ei usko, että suomalaiset puolueet saavat ratkaistua tällä hetkellä julkisessa keskustelussa olevia ongelmia. Vain 20 % sanoo vielä luottavansa puolueiden kykyyn tarjota ratkaisuja. Sen sijaan 68 % vastaajista haluaisi nähdä yrityksiltä ja muilta organisaatioilta konkreettisia ratkaisuja Suomen ongelmiin. 66 % toivoisi yritysten ja organisaatioiden kertovan enemmän siitä positiivisesta vaikutuksesta, joka niiden toiminnalla on.
70 % vastaajista harmittaa, että julkisessa keskustelussa nousevat esiin vain ongelmat, eivät ratkaisut. 60 % on kyllästynyt jatkuvaan riitelyyn julkisuudessa. 72 % vastaajista haluaisi lukea mediasta enemmän positiivisia uutisia.
52 % vastaajista uskoo, että yritykset ja organisaatiot pystyvät aikaansaamaan suurempia muutoksia yhteiskunnassa kuin poliittiset päättäjät.
“Ihmiset näkevät, että usein yritykset ovat jopa näyttäneet tietä esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa”, uskoo Elina Moisio. “Samaan aikaan puolueet ja päättäjät ovat aloittaneet keskustelun siitä, pitäisikö ilmastotavoitteista luopua tai niitä lieventää. Yrityksille tämä taas näkyy säätely-ympäristön epävarmuuden lisääntymisenä.”
Elina Moisio pitää ymmärrettävänä, että kriisien aikana kansalaisten huolissa korostuvat akuutit uhat kuten sota, turvallisuuden tarve ja nousevat elinkustannukset.
“Ne ohittavat pidemmän aikavälin huolet, kuten ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden torjunnan. On kuitenkin tärkeää huomata, että juuri tässä kysymyksessä korostuivat sukupolvien väliset erot. Nuoremmat ovat huolestuneempia ilmastonmuutoksesta.”
Moisio uskoo, että kansalaisten huolet ja prioriteetit tulevat heijastumaan vaaliasetelmiin. Mikään hallituskoalitio ei voi ensi keväänä ohittaa turvallisuuden huoltovarmuuden ja puolustuksen kysymyksiä. Toisaalta julkisen talouden realiteettejakaan ei pääse pakoon.
“Perinteinen oikeisto-vasemmisto-akseli kokoomuksen ja SDP:n välille on palannut, ja silloin käydään keskustelua turvallisuudesta, julkisen talouden tilasta ja työllisyydestä. Uudemmat puolueet, kuten vihreät ja perussuomalaiset, pyrkivät työntämään keskusteluun ilmastonmuutoksen ja maahanmuuton teemoja.”
“Ehkäpä ihmistenkin luotto poliittisiin päättäjiin kasvaisi, jos päättäjät kuuntelisivat myös yritysten näkemyksiä ja huomioisivat niitä päätöksenteossaan. Yrityksissä usein tiedetään omakohtaisesti päätösten vaikutukset toimintaan”, Moisio toteaa.
Ville Blåfield toimii Milttonilla ansaitun median johtajana.