EU:n kestävyysraportointia koskevan direktiivin tulevat vaatimukset puhuttavat nyt kaiken kokoisissa yrityksissä. EU-säätely koskee jo nyt monia sijoittajia, mikä heijastuu näiden ESG-tietotarpeisiin. Miltton selvitti sijoittajien odotuksia yritysten vastuullisuudelta ja sen johtamiselta haastattelemalla joukkoa suomalaisen finanssisektorin eturivin toimijoista.
Vastuullisuudesta on tullut olennainen osa yritysten liiketoimintaa. EU:n kestävän rahoituksen lainsäädännön myötä vastuullisuusraportoinnin merkitys on kasvanut ja sijoittajat ovat nousseet sen tärkeimmäksi kohderyhmäksi.
Joukko suomalaisen finanssisektorin eturivin toimijoita vastasi kysymyksiimme laajenevasta kestävyysraportoinnin sääntelystä ja tähän liittyvistä odotuksistaan yrityksille. Selvitys toteutettiin loppuvuodesta 2022. Olimme Milttonilla kiinnostuneita ymmärtämään sijoittajien muuttuvia odotuksia syvemmin – tuemmehan vuosittain yli sataa pohjoismaista yritystä ja organisaatiota vuosiraportoinnissa.
EU:n kestävyysraportointia koskevan lainsäädön keskeneräisyys aiheuttaa sijoittajille päänvaivaa, sillä kestävälle sijoitukselle ei vielä ole annettu yksiselitteistä määritelmää.
”Suomessa vain murto-osa yhtiöistä tuottaa laadukasta ESG-dataa. Muiden osalta tietoa joudutaan arvioimaan sektorin muiden yhtiöiden perusteella tai jollakin muulla mallilla”, totesi selvityksessä haastateltu OP Yrityspankin Asko Siintola.
Raportointivelvoitteiden lisääntyessä sijoittajalle käyttökelpoista ESG-tietoa tuottavien yritysten määrä kasvaa. Tällöin myös analysoitavan tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti, ja ESG-reittauksia ja muita analyyseja tuottavia datantarjoajia tarvitaan tämän tiedon keräämisessä ja analysoinnissa yhä enemmän. Vaikka näin on, haastattelemamme sijoittajat korostivat sijoittajan oman analyysin merkitystä yritysten arvioinnissa.
Aikaisemmin yritysten vastuullisuusraportointi on perustunut suurelta osin vapaaehtoisuuteen. Käytännössä yritykset ovat voineet itse valita raportoinnin viitekehyksensä. Sijoittajan näkökulmasta erityisesti viime vuosina yleistyneet Sustainability Accounting Standards Board (SASB) ja Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) tuovat lisäarvoa, sillä ne helpottavat ESG-tiedon keräämistä ja vertailua.
ESG-tiedon varmentaminen muuttuu EU-sääntelyn myötä pakolliseksi suurille pörssiyrityksille vuodesta 2025 alkaen. Samalla vastuullisuusraportointi siirtyy askeleen lähemmäs tilintarkastuksesta tuttua tasoa. Sijoittajan näkökulmasta varmennus lisää tiedon luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Varmennuksen uskotaan yhtenäistävän myös esimerkiksi EU-taksonomiaan liittyviä tulkintoja ja raportointia.
Haastattelemamme sijoittajat nostivat luonnon monimuotoisuuden teemana, josta yrityksiltä kaivataan yhä enemmän tietoa. Biodiversiteettiin liittyvät tietotarpeet ovat korostuneet erityisesti Sustainable Finance Disclosure Regulation (SFDR) -asetuksen vuoksi. Sen myötä rahoitustuotteita tarjoavien toimijoiden on raportoitava sijoittamiensa yhtiöiden vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen.
Biodiversiteetistä keskusteltiin myös Milttonin ESG-tilaisuuden paneelikeskustelussa. Siitä huolimatta, että globaalisti yhtiöillä on vielä paljon tehtävää pelkästään ilmastopäästöjen raportoinnissa, panelistit kannustivat yrityksiä tarttumaan toimeen myös biodiversiteetin osalta.
”Vaikka biodiversiteetistä kertominen on haastavaa ja data epätäydellistä, työ kannattaisi kuitenkin aloittaa, vaikka pienin askelin”, S-Pankin Mika Leskinen sanoi.
Sijoittajien mukaan yritykset ovat edistyneet viime vuosina ympäristö- ja ilmastovaikutusten mittaamisessa, mutta samalla ESG:n E-datalla erottautumisesta on tullut vaikeampaa. Koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä yritysten sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvät riskit ovat nousseet taloudellisesti olennaisiksi.
S-asioiden lisäksi sijoittajat kiinnittävät enemmän huomiota myös hallintotapa eli governance-aiheisiin. Varman Hanna Kaskela totesi haastattelussa, että ”Suomalaiset ovat hyviä kertomaan päästövähennystavoitteistaan, mutta monen ulkomaisen sijoittajan mielestä johdon palkitsemisen läpinäkyvyydessä olisi kehittämisen varaa.”
Sijoittajat odottavat yritysten ylimmältä johdolta entistä vahvempaa osaamista ESG-asioissa. ”Yrityksillä pitää olla yhä enemmän ymmärrystä toimintaympäristöistä eri aikajänteillä. Mikä on olennaista pitkän aikavälin tuottokyvylle? Voi olla, että liiketoimintaa joudutaan transitioimaan ja tässä johdon pitää olla ajoissa hereillä”, Ilmarisen Karoliina Lindroos korosti.
Kestävyyden huomioiva liiketoimintastrategia voi olla erottautumistekijä. ”Vastuullisuudella luodaan yhä enemmän arvoa ja strategiaa ja vastuullisuutta johdetaan samalla agendalla. Se on kulmahuoneen asia”, sanoi myös Milttonin Terhi Koipijärvi ESG-tilaisuuden paneelikeskustelussa.
Muun yritysraportoinnin tavoin vastuullisuusraportointi on perinteisesti keskittynyt taaksepäin katsovaan tietoon. Sijoittajien omat kestävyyssitoumukset luovat kuitenkin painetta eteenpäin suuntautuvan ESG-tiedon tuottamiseen. Yritysten arvioinneissa ollaan myös siirtymässä riskinäkökulmasta enemmän mahdollisuuksiin, kuten positiiviseen kädenjälkeen. Vaikuttavuusdataa tutkitaankin juuri nyt paljon, ja sijoituskohteiden joukosta pyritään tunnistamaan niin kutsuttuja transitioyhtiöitä eli yhtiöitä, jotka ovat tärkeässä roolissa vihreän siirtymän kannalta.
Tulevaisuutta kuvaava raportointi on usein vapaamuotoisempaa ja se auttaa sijoittajaa ymmärtämään eri aloille olennaisia teemoja raportoitujen asioiden takana. ”Sijoittaja tarvitsee toki raportointia, mutta tarvitaan myös vapaamuotoisempaa viestintää siitä, mihin yhtiö on menossa ja mikä polku siihen on”, eQ Varainhoidon Sanna Pietiläinen huomautti haastattelussa.
Tulevaisuutta kuvaava raportointi on usein vapaamuotoisempaa ja se auttaa sijoittajaa ymmärtämään eri aloille olennaisia teemoja raportoitujen asioiden takana.
Vapaamuotoinen viestintä antaa yrityksille mahdollisuuden kertoa oma tarinansa: mitkä ovat sen toiminnan kannalta olennaiset vaikutukset tulevaisuudessa, mitä tavoitteita niihin liittyen on asetettu ja miten ne on huomioitu strategiassa. Pelkkä tarina ei kuitenkaan riitä, vaan transitioon liittyen on esitettävä myös ”kovia lukuja”, joilla tiekartan tavoitteisiin tullaan pääsemään.
Pakollisen ESG-raportoinnin laajentumisen myötä niin sijoittajat kuin yritykset sitovat yhä enemmän resursseja taaksepäin katsovan tiedon raportointiin, mikä on pois kestävyyden eteen tehtävästä käytännön työstä. Sijoittajat kuitenkin kokivat, että EU-regulaation nopeatahtiseen kehittämiseen liittyvät kasvukivut kannattaa muutostarpeen tärkeyden vuoksi kärsiä.
ESG-viestinnässä ja -raportoinnissa sijoittajat näkevät olennaisuuden entistä keskeisempänä, ja yrityksiä kehotetaan keskittymään vaikutustensa kannalta merkittävimpien mittareiden parantamiseen. Erityisesti pienempiä yhtiöitä kannustetaan syventymään vain olennaisimpien teemojen kehittämiseen ja raportointiin.
Sijoittajat toivoivat, että kestävyydestä viestimisen sijaan pääpaino pysyisi asioiden tekemisessä. Raportointiin kannustettiin kuitenkin suhtautumaan hallinnollisen pahan sijaan liiketoiminnan kehittämisen kannalta.
”Parhaassa tapauksessa raportointi herättää kysymyksiä ja kehittää toimintaa ja strategiaa”, Suomen Pankin Anna Hyrske totesi.
Ketä haastattelimme?
eQ Varainhoito, Sanna Pietiläinen, vastuullisen sijoittamisen johtaja
Finanssivalvonta, Nina Männynmäki, johtava asiantuntija
Ilmarinen, Karoliina Lindroos, vastuullisen sijoittamisen johtaja
OP, Annika Esono Manninen, Head of ESG OP Varainhoito ja Asko Siintola, Head of ESG OP Yrityspankki
PwC, Tiina Puukkoniemi, ESG Reporting & Assurance Leader
S-Pankki, Mika Leskinen, sijoitusjohtaja
Suomen Pankki, Anna Hyrske, johtava vastuullisuusasiantuntija
Swedbank, Katya Nolvall, Head of sustainable Capital Markets
Varma, Hanna Kaskela, vastuullisuusjohtaja ja Risto Murto, toimitusjohtaja
Kuuntele Milttonin ESG-tilaisuuden tallenne täältä.
Liiketoiminnan keskiössä oleva vastuullisuusosaaminen tuo merkittävää lisäarvoa yritysten ja organisaatioiden strategiaprosesseihin, liiketoimintamallien kehitykseen sekä yritysjärjestelyiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Autamme asiakkaitamme parantamaan johdon valmiuksia vastuullisuuden eri osa-alueilla ja tuemme näiden viemisessä osaksi strategiaa.
Strategisen vastuullisuuden neuvonannon ohella tuemme yrityksiä ja organisaatioita esimerkiksi taksonomian ymmärryksen syventämisessä.
Autamme asiakkaitamme myös luomaan uudenlaista arvoa ja kilpailukykyä biodiversiteettiin ja ihmisoikeusvaikutuksiin liittyvällä työllä globaaleilla markkinoilla.