Poliittiset riskit kasvavat

Tilanteessa, jossa eteenpäin on vaikea nähdä, yritykset suuntaavat usein huomion yhteiskunnasta sisäänpäin. Kirjoituksessaan Joona Räsänen kannustaa yrityksiä panostamaan vuoropuheluun päättäjien kanssa epävarmoinakin aikoina.

Tulevaisuus on sumuinen, maailmantalouden epävarmuus kalvaa, pitkäaikainen matalan kasvun aika on edessä, poliittinen riski kasvaa ja hallituksen talouspolitiikka sapettaa. Näin voisi kuvata suurten yritysten mielenmaisemaa suuryritystutkimuksessa, jonka OP Ryhmä toteutti yhteistyössä Aalto-yliopiston NIBS-ajatushautomon kanssa. Suuryritystutkimusta on toteutettu jo vuodesta 2012 saakka. Tämän vuoden tutkimuksen tulokset perustuvat yli 160 suuryrityksen näkemykseen, jotka työllistävät lähes 600 000 henkilöä.

Tutkimuksen piirtämä kuva epävarmuudesta tuskin yllättää suuresti aikana, jolloin koronavirus pitää maailmaa edelleen kokonaisvaltaisessa otteessaan. Poliittisen riskin voimistumisen taustalla puolestaan näkyy varmasti viime vuonna käyty nokkapokka pääministerin ja elinkeinoelämän välillä. Toisaalta tutkimuksesta piirtyy myös kuva yritysten vahvasta uskosta omaan tekemiseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Suomalaiset suuryritykset ovatkin olleet viimeisimpien julkaistujen tilinpäätöslukujen valossa kovassa tuloskunnossa, eivätkä pelätyt riskit ole realisoituneet.

Yli 80 prosenttia vastanneista yrityksistä arvioi, että Suomen poliittiseen johtamiseen liittyy heidän yrityksensä näkökulmasta epävarmuustekijöitä. Riskejä kasvattavat sekä suorat poliittiset päätökset että julkisen talouden tulevaisuus. Hallituksen talouspolitiikan näkee uhkana yli 70 prosenttia vastanneista. Yrityksissä näytetään kuumeisesti pohtivan miten käy toimintaympäristölle, kun nyt velan myötä otettava lasku lankeaa maksettavaksi. Epäluottamus poliittista johtoa kohtaan ei ole tosin ainutkertaista, vaikka se tuli esiin aiempaa selvemmin.

Tutkimuksen tulosten perusteella suuryritykset luottavat siis itseensä, mutteivät päätöksentekijöihin. Tämä ei tietenkään lupaa hyvää tulevaisuudelle. Asian taustalla vaikuttaa vahvasti olevan keskinäisen ymmärryksen ja dialogin puute. Ovatko eri toimijat kenties lyöneet laimin yhteiskunnallisen vuoropuhelunsa? Tähän ei pienellä maalla ole varaa.

Kriisin oloissa suuryritysten ja päätöksentekijöiden vuorovaikutuksen sekä ratkaisukeskeisen yhteistyön lisäämiselle on erityinen tarve. Varsinkin, kun valtaosa yrityksistä mieltää myös tehtäväkseen ratkaista polttavia yhteiskunnallisia ongelmia. Omiin poteroihin jämähtäminen on epävarmuuden keskellä haitallisinta. Yritysten kannattaakin nyt nähdä vuoropuhelun lisääminen ja yhteiskunnallisen ymmärryksen kasvattaminen panostamisen arvoisena mahdollisuutena.

Oman toimintaympäristön laaja-alainen tunteminen, siihen vaikuttaminen ja poliittisen riskin hallitseminen ovat jatkossa myös yhä keskeisempiä kilpailuvaltteja yrityksille.

Joona Räsänen on vaikuttajaviestinnän johtava neuvonantaja, joka käy uimassa tai metsästää hyviä ranskalaisia viinejä, kun ei mieti politiikkaa.