Takarivistä mikkohyppöseksi – ajatusjohtajuuden rakentaminen vaatii panoksia sekä asiantuntijalta että työnantajalta

Joskus ajatusjohtajuus rakentuu orgaanisesti kiinnostavan asiantuntijan ympärille – toisinaan sitä täytyy johdonmukaisesti rakentaa. Julkisen asiantuntijaposition rakentaminen on parhaimmillaan palkitsevaa ja voi nostaa myös asiantuntija arvoa työmarkkinoilla, mutta se on myös kovaa työtä.

”Haluamme, että asiantuntijaamme haastatellaan mediassa aina, kun meille tärkeistä teemoista puhutaan. Vähän niin kuin Mikko Hyppöstä haastatellaan aina tietoturva-asioissa”.

Tällä briefillä organisaatio jos toinenkin on ilmaissut haluaan rakentaa systemaattisesti medianäkyvyyttään. Kutsumme tätä ajatusjohtajuudeksi.

Ajatusjohtajuus on viestintää, joka kiinnittää organisaation yhteiskunnallisiin keskusteluihin, kertoo vastuullisesta toiminnasta ja osoittaa asiantuntemusta ja edelläkävijyyttä omalla toimialalla. Se rakentuu brändi- ja yritysviestinnän ja taktisen markkinoinnin väliin ja henkilöityy usein vahvasti johonkin organisaation asiantuntijaan. Ajatusjohtajana voidaan pitää esimerkiksi organisaatiota tai henkilöä, jonka puoleen toimittaja kääntyy ensimmäisten joukossa saadakseen asiantuntijalausunnon tai analyysin käsillä olevaan juttuun tai uutiseen.

Ajatusjohtajuus vaatii asiantuntijoilta sitoutumista

Puhehenkilöt antavat organisaatiolle kasvot, mutta rakentavat samalla myös omaa asiantuntijabrändiään.Joskus ajatusjohtajuus rakentuu orgaanisesti kiinnostavan asiantuntijan ympärille – toisinaan sitä täytyy johdonmukaisesti rakentaa. Todelliset mikkohyppöset osallistuvat aktiivisesti julkiseen keskusteluun esimerkiksi perinteisessä tai sosiaalisessa mediassa ja välittävät organisaation näkemystä uskottavina asiantuntijoina.

Julkisuudessa oleminen voi olla vaativaa työtä, johon työnantajan on hyvä tarjota myös tukea. Julkisen asiantuntijaposition rakentaminen on kuitenkin parhaimmillaan myös erittäin palkitsevaa ja voi nostaa myös asiantuntijan arvoa työmarkkinoilla.

Pitkäjänteistä työtä ja ajoittaisia pikavoittoja

Ajatusjohtajuuden ja puhehenkilöiden asiantuntijabrändien rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Jotta asiantuntija pysyy median edustajien mielissä, hänen on viestittävä jatkuvasti, aktiivisesti ja avoimesti. Hänellä on oltava kykyä ja halua osallistua julkiseen keskusteluun toimialan kehityksestä tai omalle organisaatiolle olennaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä niin somessa, organisaation julkaisukanavissa kuin perinteisen median käsittelyssä.

Julkisuus ruokkii itseään: mitä enemmän asiantuntija on esillä puhumassa jostakin aiheesta, sitä todennäköisemmin myös toimittajat ottavat häneen itse yhteyttä asiantuntijalausuntoa tarvitessaan. Pikavoittojakin voidaan saada välittömän medianäkyvyyden kautta, mutta todellinen ajatusjohtajuus syntyy vasta pitkäjänteisen työn tuloksena.

Miten Miltton voi auttaa muotoilemaan asiantuntijoistanne ajatusjohtajia?

Olemme auttaneet lukuisia eri sektorien ja toimialojen organisaatioita valmentamaan asiantuntijoitaan ajatusjohtajuuteen.

Aluksi autamme tunnistamaan organisaation tärkeimmät ajatusjohtajuusteemat: missä aiheissa halutaan tulla kuulluksi ja mihin keskusteluihin organisaatiolla on annettavaa? Kun teemat ja niihin liittyvät pääviestit on tunnistettu, valmennamme valitut asiantuntijat puhumaan aiheesta perinteisessä tai sosiaalisessa mediassa.

Seuraamme teemoihin liittyvää julkista keskustelua sekä pinnan alla kuplivia trendejä ja suunnittelemme niihin liittyviä räätälöityjä viestinnän toimenpiteitä. Lopputuloksena asiantuntija voi esimerkiksi päätyä kommentoimaan teemaa tv-uutisiin, kirjoittaa aiheesta mielipidekirjoituksen tai antaa alkusysäyksen vilkkaalle Twitter-keskustelulle.

Oona Kasslin on Milttonin PR-viestinnän ja sosiaalisen median liiketoiminnan johtaja, joka syttyy henkilövetoisesta viestinnästä.

Tämä kirjoitus on kolmiosaisen sarjan viimeinen osa. Ensimmäisen, organisaation sisäisiä lähettiläitä käsittelevän kirjoituksen löydät täältä ja toisen, ulkoista lähettilyyttä ja sosiaalisen median hyödyntämistä käsittelevän täältä.