Viestinnällä on keskeinen rooli sijoittamisen demokratisoinnissa

Suomessa on tänä vuonna saavutettu uusi ennätys yksityisissä osakkeenomistajissa ja suoraan osakkeita omistavia suomalaisia on jo yli 887 000.

Suomessa onkin jo viety läpi useampi muutos kohti kansankapitalismin luomista. Osakesäästötilit ohjaavat pitkäaikaiseen sijoittamiseen ja säästämisen aloittaminen on helpottunut. Kansankapitalismin edellytykset luodaan veroratkaisuilla ja säästämisen helppoudella, mutta ilman syvempää muutosta yhteiskunnallisessa keskustelussa aidon kansankapitalismin luominen on hidasta. Tarvitaan kulttuurista uudistumista, jotta sijoittaminen tulee osaksi suomalaisten arkea.

Suomessa muutoksen hidasteena saattaa olla perinne, jonka mukaan työntekijä ja osingonsaaja eivät ole sama henkilö. Ruotsissa ollaan pohjoismaisia edelläkävijöitä osakkeiden tai rahasto-osuuksien omistamisessa osittain siksi, että yhteiskunnallisessa rakenteessa pääoma ja työntekijät ovat vahvemmin linkittyneet toisiinsa.

EVA:n jokavuotisen arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaisten näkemykset ovat vajaassa 20 vuodessa kuitenkin muuttuneet osakesäästämiselle huomattavasti suotuisammiksi. Selvän enemmistön mukaan osakesijoittaminen tarjoaa riskeistä huolimatta erinomaisen keinon lisätä niin yksityisten kansalaisten kuin koko kansantalouden vaurautta. EVA:n selvitysten mukaan suomalaiset säästävät pahan päivän varalle, kun esimerkiksi tanskalaiset säästävät nautiskelua varten. Ruotsissa ja Norjassa puolestaan säästetään säästämisen takia – näissä maissa se on siis jo osa kansalaisten arkipäivää.

Vauraampi Suomi olisi myös tasa-arvoisempi Suomi. Mitä varakkaampia olemme, sitä paremmin pystymme rahoittamaan hyvinvointivaltiota ja tukemaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Tämä korostaa sijoittamismyönteisen kulttuurin ja kansankapitalismin laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.

Muutos vaatii lähes aina viestintää, joka vaikuttaa ihmisten tietoihin, asenteisiin ja toimintatapoihin. Todellisen kansankapitalismin luomiseen tarvitaan toki muutakin kuin yhteiskunnallisen keskustelun muutosta, mutta viestinnälliset teot edesauttavat nopeampaa uudistumista ja rakentavat näin sijoituskulttuuria Suomeen.

Koska tutkimustulokset osoittavat, että kulutamme, ostamme ja sijoitamme tulevaisuudessa yhä enemmän muiden suositusten perusteella, tulisi vauraamman Suomen rakentamista ajatella viestinnällisesti uudella tavalla.

Tekemällä ennakkoluulottomasti viestinnällistä yhteistyötä, rakennamme Suomeen vahvan sijoituskulttuurin.

– – – – – –

Tekstin kirjoittaja Laura Lindholm toimii Milttonilla johtajana ja keskittyy asiakkaidemme sijoittajasuhdetyön ja sijoittajaviestinnän kehittämiseen Tukholmassa ja Helsingissä. Kirjoitus perustuu 18.10.2020 Kauppalehdessä julkaistuun mielipidekirjoitukseen.