Yrityskulttuurin tai vetovoiman kehittäjä – ymmärrätkö työntekijäkokemusta?

Voisitko kuvitella yritystä, joka ei pyrkisi ymmärtämään, millaisia toiveita ja tarpeita asiakkailla on? Joka ei hahmottelisi strategiassaan, millaista paikkaa asiakkaan lompakossa ja sydämessä se tavoittelee? Joka ei tutkisi, mitä esteitä ja mahdollisuuksia tuon paikan ottamiselle on? Luultavasti et.

Entä voisitko kuvitella organisaatiota, joka asettaa strategiaan liittyviä tavoitteita ja viestii siitä henkilöstölle, mutta ei ole tehnyt taustatyötään kunnolla? Ei sen suuremmin ole pyrkinyt ymmärtämään, millaisia esteitä tai mahdollisuuksia strategian toteuttamiselle arjessa ja ihmisten mielessä on? Tai millaisia tarpeita tai toiveita omilla ihmisillä työssä onnistumiselle olisi? Luultavasti pystyt.

Osaajapula on monille yrityksille todellinen kasvun estäjä ja kuulemme jatkuvasti huolia veto- ja pitovoimasta. Toisaalta yhä useammat haluavat työtä, jolla on merkitystä ja työpaikan, jossa välitetään. Milttonilla olemme tehneet muutaman rohkean yrityksen kanssa tutkimusmatkan työntekijäkokemuksen juurakkoon.

Me kirjoittajat työskentelemme jatkuvasti (ja onneksemme!) sekä asiakas- että työntekijäkokemuksen parissa. Asiakaskokemuksen kontekstissa tutkimme, mikä on ihmisille merkityksellistä; millaisissa arjen käytänteissä voisi olla arvon lähteitä ja liiketoimintamahdollisuuksia tai millä tavalla yrityksen merkitys voisi resonoida vahvemmin. Fasilitoimme ja valmennamme organisaatioiden johtoa ja jäseniä näkemään maailmaa asiakkaan silmin. Autamme organisaatioita valjastamaan omaa tekemistään kohti asiakaslupausta ja asiakaskokemuksen tavoitteita.

Lähes yksinomaan, mutta onneksi ei ihan aina, merkityksellisyyden ja arjen tutkimus koskee siis asiakkaita.

Emme ymmärrä työntekijöitä tarpeeksi – Väitämme, että organisaatioiden kehittämisessä on laadullisen ihmistutkimuksen mentävä aukko

Tätä taustaa vasten väitämme, että organisaatioiden kehittämisessä on laadullisen ihmistutkimuksen mentävä aukko. Siinä missä asiakasymmärrys on vakiinnuttanut paikkansa, työntekijäymmärrys on usein kapeaa. Toki säännölliset henkilöstökyselyt ja pulssit skannaavat organisaation tilaa tehokkaasti. Ne kuitenkin antavat vastauksen vain ennalta annettuun kysymyksiin. Mitä jos nuo kysymykset eivät olekaan relevantteja? Mitä jos energiaa vievät asiat, jotka eivät mahdu asteikolle tai suostu tärkeysjärjestykseen? Miten työ ja työnantaja ylipäätään koetaan? Mikä on arjessa merkityksellistä?

Tarvittava palanen on ihmisymmärrys omasta organisaatiosta.

Tätä taustaa vasten on oikeastaan vaikea nähdä, miten pitovoimaa voisi tuloksekkaasti kehittää ilman ymmärrystä, mistä se nyt koostuu ja mikä siihen vaikuttaa. Sama koskee yrityskulttuuria. Millainen se juuri nyt on? Minkä päälle rakennamme? Ilman ymmärrystä riski päälleliimaamisesta on ilmeinen, eikä vaikuttavuudesta ole takeita, jos todellisuus ja tavoitteet eivät kohtaa toisiaan. Kuitenkin kulttuuri on usein se, jota halutaan vahvistaa yhteenkuuluvuuden ja erottautumisen lähteenä tilanteissa, jossa työntekijöistä on pulaa tai jossa muutokset ravisuttavat nykyisten sitoutumista.

Ihmisymmärrys omasta organisaatiosta paljastaa kompastuskivet ja mahdollistajat

Mitä tämä työntekijäymmärrys tai ihmisymmärrys organisaatiosta sitten on? Se on laadullista, etnografista tutkimusta, joka avulla tutkitaan organisaatiota avoimesti vailla ennakko-oletuksia. Etnografian avulla ymmärretään, mitkä ovat suurimmat kompastuskivet tai mahdollistajat kyseisessä kulttuurissa.

Tavoitteena on organisaation jäsenten arjen ja ajattelun käytänteiden sanoittaminen ja näkyväksi tekeminen. Millaisia pinnan alla vaikuttavia arvoja meillä on? Mistä olemme ylpeitä, miksi? Mitä arvostamme, miksi? Miten nämä vaikuttavat tekemiseen ja vuorovaikutukseen? Mikä pelottaa, mikä ahdistaa? Mistä olisi aika luopua? Miksi joku luovuttaa? ja toisaalta, millaisesta työyhteisöstä haaveilemme?

Ensimmäiset rohkeat ovat tutkimusmatkansa jo tehneet

Muutaman rohkean yrityksen kanssa olemme tällaisen tutkimusmatkan jo tehneet. Olemme yhdessä oppineet, millaisia juurisyitä toiminnan taustalla on. Se on vaatinut avoimuutta, ennakkoluulottomuutta ja moninäkökulmaisuutta, kärsivällisyyttäkin. Samalla se on antanut paljon, tarkentanut kokonaiskuvaa toiminnan nykytilasta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Juurisyiden ymmärtäminen on merkittävästi maadoittanut tekemistä: tämä on totta nyt ja juuri nämä asiat kannattaa myös ratkaista nyt. Toisaalta ymmärrys on tuonut vauhtia: nämä seikat edistävät strategiaamme, näiden varaan voimme rakentaa. Ja samalla on lisääntynyt se kaivattu yhteenkuuluvuus: tästä kaikesta voimme olla yhdessä ylpeitä ja tällaisia unelmia tavoitella!

Miten te ymmärrätte työntekijäkokemusta? Mikäli sparrailu aiheen ympärillä tai tutkimusmatkalle lähtö kiinnostaa, olemme aina valmiina kumppaniksi.

 

Anne Pallaste on valmentaja, fasilitoija ja neuvonantaja, joka yhdistää rohkeasti etnografista tutkimusta työntekijäkokemuksen kehittämiseen, kulttuurin analyysiä brändin johtamiseen ja ennen kaikkea osallistavaa ja inhimillistä tapaa toimia organisaatioiden, johtamisen ja liiketoiminnan uudistamiseen. Anne vaalii uteliasuutta ja arvostavia kohtaamisia, jotta ihmiset ja organisaatiot kukoistavat.

Anna Martela vetää Milttonin tutkimus ja insight –toimintaa. Anna on taustaltaan antropologi ja ennen Milttonia hän on ollut mukana perustamassa alan pioneeriyritystä Kenno Anthropological Consultingia. Anna innostuu ihmistieteiden ja etnografian soveltamisesta haastavien ongelmien ratkaisuun sekä muun muassa strategian ja työntekijäkokemuksen kehitykseen.