Luovuuden johtaminen – Suomen elinehto tulevaisuudessa

Jos haluamme selviytyä, meidän on opittava elämään, ei vain tehokkaasti, vaan luovasti.

Luovuus ei ole abstrakti idea, vaan inhimillisyyden ydin: kyky kuvitella ja luoda todellisuutta, jota ei vielä ole olemassa. Taustani taiteilijana, yrittäjänä ja valmentajana on opettanut, mitä rohkeus, epävarmuus ja uudistuminen todella merkitsevät. Projektini, kuten Hairy Underwear, Monokini 2.0 ja Social Portrait – Women Only, ovat olleet tekoja, joissa on synnytetty jotain täysin uutta. Ne ovat osoittaneet, että luovuus ei kuulu vain taiteelle, vaan se on voima, joka voi muuttaa kulttuuria, ajattelua ja yhteiskuntaa.

Luovuus ei ole pelkkää ideointia tai inspiraatiota. Se on kykyä olla läsnä tuntemattoman äärellä, liikkua ilman karttaa ja luottaa siihen, että suunta löytyy matkalla. Ennen kaikkea se on rohkeutta kokeilla, epäonnistua ja aloittaa uudelleen. Se on uskallusta tehdä asioita toisin, vaikka onnistumisesta ei ole takeita.

Yrityksille tämä ei voi olla vain metafora, sillä se on selviytymisen ehto. Maailmassa, jossa muutos on pysyvä tila, vain ne organisaatiot, jotka uskaltavat ajatella ja toimia luovasti, säilyttävät elinvoimansa. Luovuus on organisaation elintoiminto: sen hengitys, sen syke, sen kyky uudistua. Ilman luovuutta ei ole innovaatioita. Ilman innovaatioita ei ole kasvua, eikä ilman kasvua ole työpaikkoja ja hyvinvointia.

Johtajuus määrittää, kukoistaako luovuus vai tukahdutetaanko se. Luovuutta ei voi johtaa käskemällä, pakottamalla tai vaatimalla, mutta onneksi sen voi mahdollistaa. Se alkaa psykologisesti turvallisemman tilan luomisesta: kulttuurista, jossa kysymykset ovat tärkeämpiä kuin vastaukset ja jossa epäonnistuneista kokeiluista ei rangaista vaan niistä opitaan.

Johtajan tehtävä on yhä vähemmän hallita ja yhä enemmän inspiroida, rohkaista ja luottaa. Luovuutta johtava johtaja ymmärtää, että epävarmuus ei ole vihollinen, vaan kasvun tila. Ja kun johtajuus muuttuu luovuudelle sallivaksi, organisaatiot alkavat hengittää, reagoida ja uudistua herkemmin kuin koskaan.

Suomi on rakentanut menestyksensä koulutukselle, osaamiselle ja teknologialle. Mutta tulevaisuuden kilpailuetu ei synny enää tehokkuudesta, vaan ajattelun rohkeudesta.

Tulevaisuuden kilpailuetu syntyy organisaatioista, jotka johtavat luovuutta yhtä järjestelmällisesti kuin taloutta ja strategiaa. On rakennettava organisaatioita, joissa virheet ovat osa oppimista, ja joissa ihmiset voivat käyttää koko inhimillistä kapasiteettiaan, ei vain sitä osaa, joka mahtuu Exceliin. Jos jäämme kiinni varmuuden kulttuuriin, menetämme sen, mikä on tehnyt Suomesta ainutlaatuisen: kyvyn tehdä jotain, mitä ei ole vielä tehty. 

Luovuuden johtaminen ei ole pehmeä arvo – se on strateginen valinta. Yritys voi aloittaa kolmesta asiasta:

1. Rakenna kulttuuri, jossa uskalletaan kokeilla. Luo tila, jossa epäonnistuminen on osa oppimista.
2. Johda luovuutta kuten strategiaa. Tee näkyväksi, missä luovuutta tarvitaan ja miten sitä mitataan.
3. Yhdistä ihmiset ja ideat. Luovuus syntyy rajapinnoissa – tue yhteistyötä tiimien ja erilaisten osaajien välillä.

Miltton auttaa organisaatioita johtamaan luovuutta strategisesti: rakentamaan kulttuureja, joissa ihmiset ja ideat voivat kukoistaa, ja joissa rohkeus on osa arkea.