Raportoinnin tutkimusmatkalla Washingtonissa: tekoäly ja vastuullisuus puhuttavat Yhdysvaltain markkinoilla.

Tekoäly, ja sen käyttö raportoinnissa, olikin luonnollisesti suurin puheenaihe koko konferenssin ajan, mutta yhtä lailla vastuullisuusraportoinnin tulevaisuus herätti keskustelua ja sen ympärillä kuultiin useita paneelikeskusteluita tapahtumassa. Tekoäly ja raportointi ovat toistaiseksi sopineet huonosti yhteen datan salassapitovelvollisuuksien vuoksi. Tapahtumassa Workiva esitteli omalle alustalleen kehittämänsä tekoälyapurin, joka yhdistää tietoturvallisesti asiakkaan datan ja sisällön sekä raportoinnin määrämuotoiset vaatimukset – olipa kyseessä sitten Pohjois-Amerikan SEC-vaatimukset tai eurooppavetoiset ESRS-standardit.  

Amplify-konferenssin yleisö ja puhujat olivat pääosin Pohjois-Amerikasta, ja kestävyysraportoinnin näkymät puhuttavat Atlantin toisella puolella yhtä lailla kuin Euroopassa. Yhdysvalloissa raportointia hajauttaa se, että käytössä on useita eri viitekehyksiä. Monet yritykset valmistautuvat esimerkiksi CSRD-, ISSB- ja SEC-vaatimuksiin, vaikka näihin liittyvät velvoitteet ja aikataulut ovat yhä osin epäselviä.

Paneeleissa todettiin, että epävarmuuden keskelläkään valmistautuminen kestävyysraportointiin ei mene hukkaan. Se rakentaa vahvan pohjan vastuullisuustyölle ja koko liiketoiminnan kehittämiselle. Strateginen vastuullisuustyö edellyttää olennaisten teemojen tunnistamista, sidosryhmien osallistamista, selkeiden mittareiden ja tavoitteiden asettamista, vastuullisuuden integroimista liiketoimintastrategiaan sekä työn jatkuvaa arviointia ja parantamista. Näiden käytäntöjen kehittäminen on hyödyksi riippumatta siitä, mikä pakollinen regulaatio tai vapaaehtoinen viitekehys seuraavaksi tulee eteen.

Workiva kehittää jatkuvasti työkalujaan helpottamaan datankeruuta ja raportointia eri kansainvälisten standardien alla. Myös Workivan tekoälyominaisuus tukee vaatimustenmukaista raportointia. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi tiivistämään ESRS-tiedonantovaatimuksia helposti omaksuttaviksi yhteenvedoiksi. Kiinnostava uutuusominaisuus on tekoälyn mahdollistama tuki tiedonantovaatimusten mukaiseen sisällöntuotantoon ja editointiin. Lisäksi tekoälytyökalu mahdollistaa esimerkiksi erilaiset analyysit, kaavioiden luomisen ja prosessien valvomisen jopa useiden erillisten tiedostojen pohjalta.  

”Bad data is like cryptonite to AI” – Alexander Davis, Pie Insurance deputy CFO

Ei riitä, että tekoäly saa dataa käytettäväkseen, vaan yrityksen on huolehdittava siitä, että data on tarpeeksi laadukasta. Datan paikkansapitävyyden ja lähteiden on oltava luotettavia. Raportointikontekstissa on tietysti huolehdittava siitä, että data on yrityksen omaa ja kasvavissa määrin myös varmennettua. Prompteilla ja tekoälyn kouluttamisella on tässä kaikessa tärkeä rooli. Amplify-tapahtumassa kuultiin talousjohtajien jakamia esimerkkejä, joissa tekoälyn antamat vastaukset olivat juuri sitä mitä toivottiin, mutta kun lähteitä tarkasteltiin tarkemmin, vastauksiin ei ollutkaan enää luottamista.

Useat unohtavat, että tekoäly itsessään on juuri niin fiksu, kuin miten se on koulutettu. Kouluttaminen on tiimityötä: tekoäly itsessään ei riitä, vaan se on kuin harjoittelija, joka vaatii kokeneen henkilön kouluttamaan ja antamaan oikean taustadatan.  

On selvää, että tekoäly tulee vaikuttamaan laajasti meidän kaikkien työhön myös raportoinnin saralla. Moni pelkää tekoälyn vievän työpaikat ja korvaavan ihmistyön. Onko näin? Amplifyssa nousi esiin, että Yhdysvalloissa talousopiskelijoiden määrä on laskenut useamman vuoden ajan. Kun tekijöitä ei enää ole saatavilla samalla tavalla kuin aikaisemmin, on myös tekoälylle eri tavalla kysyntää.

Asioita, joista puhutaan melko vähän, ovat tekoäly ja vastuullisuus sekä tekoälyn kustannukset. Nämä teemat jäivät myös vähäiselle huomiolle Amplifyssa ja ne sivuutettiin harmillisesti useassa paneelikeskustelussa olankohautuksella. Nähtäväksi jää, miten tekoälyn käyttö näkyy jatkossa esimerkiksi yritysten vastuullisuusraportoinnissa. Tekoälyn energiankulutus, hiilidioksidipäästöt ja vedenkäyttö ovat mittavia. Missä vaiheessa tekoälyn laaja käyttö alkaa näkyä yritysten raportointisisällöissä?   

Tekoälykeskusteluun liittyy vahvasti myös kysymykset raporttien formaatista. Viime aikoina olemmekin kuulleet useamman kerran kysymyksen siitä, miksi suosittelemme edelleen PDF-raportteja vaikka tekoäly ei vielä osaa huomioida niitä samalla tapaa kuin verkossa vapaasti olevan sisällön.

Tällä hetkellä saatavilla olevista formaateista mielestämme parhaiten ihmissilmälle toimii PDF, varsinkin jos raportin kautta halutaan muodostaa kokonaiskäsitys yrityksestä ja sen toiminnasta. Suomessa on herännyt vuosien jälkeen keskustelu verkkovuosikertomuksista, joita tehdään Euroopassa jonkin verran. Haasteena verkkoraporteissa on usein se, että ne ovat sisällön laajuuden vuoksi käyttöliittymältään niin monipolvisia, että niistä on vaikea luoda kokonaiskuvaa yrityksestä. Tämä johtaa siihen, että raportissa liikkuminen tietyn sisällön äärelle vaatii pahimmillaan jopa kymmenittäin klikkauksia. On toki selvää, että myös verkkokertomus voi palvella käyttäjiä. Varsinkin tiivistetyt sivustot, jotka tarjoavat yrityksen pääviestit ja -datan, palvelevat usein kiireistä käyttäjää. PDF-tiedostoon voi sitten tutustua tarkemman sisällön tarpeessa, koska siellä myös hakutoiminto on varmempi ja tiedoston selailtavuus parempi.

Raporttiformaattia miettiessä kannattaa siis pohtia, mikä on primääri kohderyhmä ja raportin tavoite. Haluaako tiedon ensisijaisesti helposti ihmissilmin luettavaksi vai AI-haun löydettäväksi? Moni varmasti haluaisi, että molemmat toimivat ja raportti tavoittaa halutut kohderyhmät, jolloin yhdistelmä kahdesta formaatista voi olla suositeltavaa. Tällöin on tärkeää, että raportointiin hyödynnetään työkalua, joka minimoi päällekkäisen työn ja kustannukset.  

Milttonilla tekoäly on jo pitkään toiminut hyvänä apuna esimerkiksi ammentamassa pääviestejä raportista asiakkaan muuhun viestintään, jota varsinkin digitaalisesti ohjautuva Milttonin Ruotsin raporttitiimi tekee.

Nostojen tekeminen raportista muihin kanaviin on tärkeää, sillä tässä tapauksessa tekoäly ruokkii tekoälyä. Samalla kun asiakas tekee sisältöjä raportista eri kanaviin ja alustoihin, tekoälytyökalut arvioivat nämä tärkeiksi lähteiksi ja huomioivat ne hakuja ja analyysejä tehdessään.

Miltton tarjoaa myös mm. apua kartoittamaan, miten yritysten viestit nousevat esiin eri tekoälylähteissä, sekä erilaisia botteja esimerkiksi Green Claimseihin tai muihin vastuullisuusnäkökulmiin liittyen.