31.1.2025 Uutiset

Turvallinen työyhteisö vaatii rohkeutta

Epävarmoina aikoina jokainen kaipaa turvaa – myös työpaikalla. Milttonin tammikuisessa aamiaistapahtumassa pohdittiin turvallisen työyhteisön rakentamista ja sen mahdollisuuksia kilpailuetuna. Mistä työpaikan turvallisuus syntyy ja miten sitä voi vaalia? Entä kuinka viestiä turvallisuudesta tehokkaasti? 

Jaa

Milttonin Kaius Niemi, Anna Martela ja Eemeli Koljonen pitivät puheenvuorot psykologiseen turvallisuuteen ja toimijuuteen liittyen. Panu Mäenpään vetämässä paneelissa työturvallisuuden konkarit Jorma Lammila (Vaisala), Katja Olli (Compass Group) ja Sirpa Ek (Hartela) keskustelivat kokemuksistaan turvallisuusviestinnän parissa. 

Poimimme parhaat oivallukset keskustelusta alle. 

1. Psykologinen turvallisuus on liiketoiminnan ajuri

12 vuotta sitten Googlen Aristotle-tutkimus paljasti, että tiimien menestys ei riipu vain lahjakkuudesta tai resursseista. Tarvitaan myös psykologista turvallisuutta, eli tilaa, jossa tiimin jäsenet uskaltavat olla oma itsensä, ottaa riskejä ja olla haavoittuvaisia. Virheet kuuluvat olennaisena osana varsinkin uutta luovaan asiantuntijatyöhön – ratkaisevaa on, miten niihin suhtaudutaan. Piilotellaanko niitä vai jaetaanko niitä avoimesti uuden oppimisen hengessä.

Ihmisten johtaminen on organisaation tärkein arvoketju: jopa 40 prosenttia liiketuloksesta selittyy organisaation ilmapiirillä, ja ilmapiirin muutoksista jopa 70 prosenttia selittyy johtamiskäyttäytymisellä. Psykologinen turvattomuus on tappiollista liiketoimintaa: jos ihminen joutuu piilottamaan töissä virheitään, ajatuksiaan tai ominta itseään, kuten seksuaalista suuntautumistaan, hänen työpäivän energiastaan voi kulua salailuun jopa yli puolet

2. Toimijuus on kriisissä

Ilman psykologista turvallisuutta ei synny toimijuutta – kykyä toimia yhdessä suurempien tavoitteiden saavuttamiseksi, kertoo Anna Martela liittyen Milttonin vuonna 2024 tekemään tutkimukseen. Sen mukaan toimijuus on kriisissä: ihmiset kokevat merkityksettömyyden tunnetta, ovat varovaisia kannanotoissaan, väsyneitä toimimaan ja etsivät varmuutta paikoista, joissa sitä ei ole. Toisaalta osa haluaisi myös ravistella olemassa olevia rakenteita.

3. Ratkaisuiksi resonanssi ja tunnejohtajuus

Mutta miten rakentaa psykologista turvallisuutta ja toimijuutta johtamisen ja viestinnän keinoin? Koljonen kuvaa aidon kohtaamisen, esimerkin näyttämisen ja tunteiden johtamisen tärkeyttä: Läsnä oleva ”Mitä sinulle kuuluu, ihan oikeasti?” on tärkein kysymys psykologista turvallisuutta rakentavan johtajan työkalupakissa.

Martela puolestaan korostaa resonanssia: hetkiä, jolloin ihminen kokee merkityksellisyyden tunnetta yhdessä muiden kanssa. Vaikeina aikoina resonanssia lisää ymmärrys elämän syklisyydestä. Yritysviestinnässä tätä voi hyödyntää esimerkiksi nojaamalla nostalgiaan ja menemällä ihmisen tasolle vaikkapa kertomalla tarinoita organisaation ihmisistä yksilöinä. 

4. Turvallisuusviestintä ei toimi pelkällä järjellä

Psykologisen turvallisuuden lisäksi tärkeää on tietysti myös arjen konkreettinen työturvallisuus. Siitä huolehtiminen on arkipäivää Compass Groupilla, Hartelalla ja Vaisalalla, ja turvallisuus onkin pyritty leipomaan osaksi työntekijöiden jokaista päivää esimerkiksi turvallisuuskävelyin ja -koulutuksin.

Turvallisuusviestintä ei kuitenkaan ole helppo laji, sillä ihmiset eivät ole rationaalisia olentoja, panelistit painottavat. Pelkkä vaaran paikoista kertominen ei riitä.

Oletamme, että ihmiset noudattavat neuvoja, mutta faktat eivät saa toimimaan. Tarvitaan tunnereaktio, Olli ja Lammila kuvailivat. Työturvallisuudessa keskitytään yleensä poikkeamiin, virheisiin ja tapaturmiin, mutta hyvä turvallisuusviestintä on myös positiivisuutta, kuuntelua ja keskustelua, Ek täydensi. 

5. Asenne ratkaisee, niin suuressa kuin pienessä

Turvallisuusviestintä toteutuu niin isoissa kriiseissä kuin pienissä henkilökohtaisissa hetkissäkin. Tärkeintä on toimia ihmisen tasolla ja asennoitua oikein, panelistit kuvailivat.

Vuosi sitten Compass Group joutui kohun keskelle, kun koulun ruokalinjastoon päätyi vahingossa raakaa makaronilaatikkoa. Yritys ei laittanut päätään pensaaseen vaan osallistui tuoteturvallisuutta suomivaan keskusteluun ripeästi. Psykologinen turvallisuus työyhteisön sisällä kasvoi, kun vaikeaan tilanteeseen asennoiduttiin rohkeasti, Olli kuvaili.

Toisaalta yhtä merkittäviä ovat myös arkiset kohtaamiset. Kun Vaisalan johtajat jakoivat työntekijöille heijastimia osana työturvallisuuskävelyyn, yksi työntekijöistä purskahti itkuun liikutuksesta – niin vahva oli tunne, että hänestä välitetään, kertoi Lammila. 

Panelistien vinkit vaikuttavaan turvallisuusviestintään:

”Siirry rationaalisesta vaikuttamisesta tunnevaikuttamiseen, pyri yltiöpäiseen rehellisyyteen ja ole johdonmukainen.”

Jorma Lammi

”Viestinnän täytyy olla tunteisiin vetoavaa, totta ja toistuvaa.”

Katja Olli

”Muista kolme kovaa koota: keskustelu, kannustus ja konkretia.”

Sirpa Ek

Kiinnostaako kuulla lisää?

Ole rohkeasti yhteydessä!

  • Ulla Helander

    Director, employee experience and communication Miltton Finland +358 407 419 615 ulla.helander@miltton.fi