Ensimmäinen tutkimus avoimuusrekisterin vaikutuksista vaikuttamistoimintaan on julkaistu

Vuoden 2024 alussa Suomessa otettiin käyttöön avoimuusrekisteri, joka velvoittaa organisaatioita raportoimaan vaikuttamistoiminnastaan julkiseen rekisteriin. Rekisterin tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä poliittiseen päätöksentekoon vaikuttavista tahoista. Mutta millä tavalla tämä uusi sääntely on vaikuttanut vaikuttamistoimintaan käytännössä?

Selvitin, millaisia muutoksia suurten suomalaisten yritysten vaikuttamistoiminnan johtamisessa on tapahtunut avoimuusrekisterin käyttöönoton myötä. Tutkimus perustui haastatteluihin suurten suomalaisten yritysten yhteiskuntasuhteita johtavien henkilöiden kanssa. Tutkimuksessa tarkasteltiin muutoksia johtajien omassa työssä, johtamiskäytännöissä, resurssien allokoinnissa ja viestinnässä.

Tutkimuksessa havaittiin, että yhteiskuntasuhdejohtajien vastuut ovat laajentuneet entisestään kattamaan uusia vastuita sisäisen viestinnän, koulutusten ja raportointikäytäntöjen johtamisen saralla. Vaikuttamistoiminnan johtaja ei pelkästään edusta yhtiötään päättäjien suuntaan, vaan kasvavissa määrin myös viestii vaikuttamisesta sisäisesti ja ulkoisesti, kouluttaa organisaatiota avoimuusrekisterikäytänteiden hoitamisessa sekä pitää huolta vastuullisen vaikuttamisen toteutumisesta. Kokonaisuudessaan myös sisäinen ja ulkoinen viestintä vaikuttamistoiminnasta on lisääntynyt.

Avoimuusrekisterin aiheuttama sääntelytaakka on koettu käyttöönoton jälkeen kohtalaiseksi. Tästä on kiittäminen haastateltujen organisaatioiden suunnitelmallisia raportointikäytäntöjä sekä säntillisiä sisäisiä kirjaustyökaluja. Tutkimuksessa kuitenkin huomattiin, että uusien sisäisten prosessien luominen, henkilöstön kouluttaminen ja raportointityökalujen käyttöönotto on vaatinut paljon työtä.

Lisäksi tutkimuksessa nousi esiin, että vaikka vaikuttamistoiminta itsessään ei muuttuisi, niin raportointivaatimukset ovat tehneet olemassa olevista vaikuttamisen suunnitelmista ja toimintamalleista entistä ammattimaisempia ja jäsennellympiä. Suuret yritykset ovat tehneet jo aiemmin vaikuttamista suunnitelmallisiin tapaamisohjelmiin tai toimintamalleihin perustuen, mutta näiden ohjausvaikutus sekä seuranta on vahvistunut entisestään avoimuusrekisterin myötä. Systemaattisesta vaikuttamisesta on helppo pitää kirjaa avoimuusrekisteriä varten.

Yhteenvetona vaikuttamistoiminnan läpinäkyvyys vaatii vaikuttajalta enemmän ammattimaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Vaatimukset yhteiskuntasuhteita johtavan henkilön osaamispalettiin ovat laajentuneet sekä vastuullisen vaikuttamisen vaatimukset ja vaikuttamisesta viestimisen merkitys on korostunut. Onneksi kuitenkin avoimuusrekisterin tuoma sääntelytaakka on hallittavissa suunnitelmallisten raportointikäytäntöjen avulla.

Avoimuusrekisterin vakiinnuttaessaan paikkaansa osana suomalaista yhteiskuntaa ja politiikkaa on vaikuttamistoiminnan oltava entistä suunnitelmallisempaa. Silloin vaikuttaminen on tehokasta, oikea-aikaista ja siitä on helppo raportoida avoimuusrekisteriin.

Blogikirjoitus perustuu Toni Pakarisen maisterintutkielmaan Hankenin kauppakorkeakoulussa. Toni tutki avoimuusrekisterin toimintamekaniikkaa myös vuonna 2022 julkaistussa valtiotieteellisen maisterintutkielmassaan. Miltton ei ole osallistunut tutkielmien tekoon tai rahoitukseen.