Hyvinvointialueiden ohjaus kasvaa – luvassa enemmän keppiä kuin porkkanaa

Helsingin kaupunki ja 21 hyvinvointialuetta vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä. Valtion talousarvioesityksessä 2024 sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on yhteensä 24,7 miljardia euroa. Vaikka talousarviossa luvataan hyvinvointialueille 4 miljardia euroa lisärahoitusta, taloudellinen tilanne on erittäin vaikea, koska kaikki hyvinvointialueet tekevät alijäämää. Hallitusohjelmassa sosiaali- ja terveyspalveluille on määritelty säästötavoitteeksi 1,4 miljardia vuoteen 2027 mennessä ja 3 miljardia vuoteen 2031 mennessä, mikä tulee olemaan erittäin vaikeaa.

Hyvinvointialueiden uusi rahoitusmalli päätetään vuonna 2025. Hyvinvointialueiden omavastuu kasvaa, mikä tarkoittaa rahoituksen portaista pienentymistä vuodesta 2026 alkaen seuraavien vuosien aikana todellisista kustannuksista.

Rahoitus perustuu edelleen tarvetekijöihin, asukasmäärään ja ikärakenteeseen, mutta näiden laskentatekijöiden painotukset vaikuttavat kunkin alueen rahoitukseen. Uusi laskentatekijä on alueiden erityspiirteet, joiden määrittely voi olla haasteellista. Hyvinvointialueiden tilanteet ovat erilaiset huomioiden väestörakenne, hyvinvointi- ja terveyserot, sairaalat ja terveyskeskukset.

Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan saatavuus on erittäin vaikea. Sosiaali- ja terveyspalveluiden monituottajamalli ja Kela-korvaus edesauttavat palvelujen järjestämistä, mutta samalla kilpailu henkilökunnasta kasvaa. Hyvinvointialueilla on jatkossa mahdollisuus ydintoimintoja organisoidessaan hyödyntää myös yhtiömuotoista organisointitapaa, mutta siinä on otettava huomioon inhouse-yhtiöitä koskeva säätely.

Hallitus kertoo säätävänsä kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuudesta sopia tehtävien hoitamisesta alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisesti. Kuntien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden sekä työllisyyden edistämiseksi luvataan vahvistettavan. Kunnat ja hyvinvointialueet voivat esimerkiksi sopia oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämisestä. Kuntouttava työtoiminta palautetaan hyvinvointialueilta kuntien järjestettäväksi.

Täysin selvää ei kuitenkaan ole vielä se, mistä kaikesta kunnat ja hyvinvointialueet voivat sopia ja miten kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä vahvistetaan. Riski on, että yhteistyöhön tulee päällekkäisyyttä.

Kuntien taloutta rasittaa tänä vuonna tehty siirtolaskemien tarkistus, joka joidenkin kuntien osalta on merkittävä lisärahoituksen siirto kunnilta hyvinvointialueille.

Kuntien ja hyvinvointialueiden pitää tehdä säästöjä, koska julkinen talous on velkaantunut ja hyvinvointialueet tekevät merkittävästi alijäämää. Hyvinvointialueet joutuvat tekemään päätöksiä muun muassa sairaaloista, päivystyksestä ja terveyskeskuksista.

Kuntalaisilta tulee kritiikkiä hyvinvointialueiden palvelujen keskittämisestä. Tilanne on paikoitellen jännittynyt. Sosiaali- ja terveyspalvelussa on tällä hetkellä lähes 800 kiinteistöä, joita kaikkia hyvinvointialueet eivät tule tarvitsemaan.

Samanaikaisesti valmistelu sairaaloiden ja päivystyksen kansallisesta kokonaisuudesta on myös alkanut. Tavoitteena on, että asiasta säädetään vuoden 2024 aikana ottaen huomioon pitkät etäisyydet ja kielelliset oikeudet. Erikoissairaanhoidon työjakoa koskevaa lainsäädäntöä myös uudistetaan. Hyvinvointialueilla on nyt mahdollisuus sopia työnjaosta ja tavoitteena on lisätä sopimuksellisuutta. On todennäköistä, että säädetään myös siitä, milloin työnjaosta on sovittava. Tähän liittyvät erityisvastuualueet, erikoistuminen ja valtakunnalliset vastuut.