Pääekonomistin tilannekuva: signaalit, jotka määrittävät taloutta vuonna 2026

Ehdimme nykäistä Pasia hihasta kerrosten välissä ja udella häneltä muun muassa millaisia oletuksia taloudesta kannattaa jo hylätä ja millaisia signaaleja hän itse seuraa ymmärtääkseen, mihin suuntaan maailma on menossa.

Hei Pasi! Mennään suoraan asiaan! Markkinat, geopoliittiset jännitteet, teknologia, sääntely… kaikki tuntuu kietoutuvan toisiinsa. Mikä on mielestäsi se suuri kokonaismuutos, jonka yritysjohtajat tällä hetkellä eniten aliarvioivat? 

Monet asiakokonaisuudet todellakin nivoutuvat yhteen, eikä kyse ole vain yhdestä syklistä, vaan isommasta rakenteellisesta muutoksesta. Näyttäisi ainakin siltä, että geopoliittisen epävarmuuden ja tuontienergian suuren roolin merkitys Euroopassa on vasta vähitellen avaamassa silmiä sille, että vihreä siirtymä on paljon muutakin kuin ilmastopolitiikkaa. Kotimaista tai luotettavien kumppaneiden tuottamaa energiaa tarvitaan jatkossa paljon enemmän. 

Mitä 3–5 signaalia seuraat itse erityisen tarkasti ymmärtääksesi, mihin talous on menossa ja miksi juuri näitä? 

Monet isot trendit, kuten väestön ikääntyminen, täytyy huomioida, mutta eniten vie aikaa epävarmempien signaalien seuranta. Suurvaltojen politiikka on muuttunut itsekkäämmäksi ja sillä on suuria vaikutuksia geopoliittiseen toimintaympäristöön. Tekoäly on potentiaalisesti todella iso murros, joka vaikuttaa työn tuottavuuteen ja työllisyyteen. Talouden turbulenssi aiheuttaa monille talouden toimijoille stressiä, jolloin on tärkeää nähdä miten rahoitusmarkkinat kestävät tämän stressin. Lisäksi on monia muita signaaleja joita seuraan, pelkästään ilmastonmuutoksen vaikutukset ympäröivään maailmaan alkavat olla merkittäviä. Se jakaa hyvinvointia uudelleen. 

Kaikki puhuvat tällä hetkellä “epävarmuudesta”. Millainen epävarmuus on yrityksille nyt kaikkein vaikeinta: äkilliset shokit, hitaat rakenteelliset muutokset vai näiden yhdistelmä?

Yritysten pitäisi ehtiä reagoimaan hitaisiin rakenteellisiin muutoksiin, mutta niin ei silti aina tapahdu. Niiden huomioiminen saattaa jäädä äkillisten shokkien varjoon, ja shokkeja on viime vuosina riittänyt. Vaikeinta on ehkä nähdä samaan aikaan lähelle ja kauas, sekä pystyä tekemään siitä oikeat johtopäätökset. 

Mikä on yksi talouteen liittyvä “vanhan maailman” oletus, joka ei enää pidä paikkaansa?

Se, että globalisaatio on yksisuuntainen tie kohti suurempaa tehokkuutta, matalampia korkoja, vakaita valuuttoja ja kasvua. Se, että näin aikaansaatu talouskasvu kasvattaa hyvinvointia vuodesta toiseen. Uudessa todellisuudessa länsimaiden taloudet kompuroivat monien ongelmien kanssa, velkaantuvat ja etsivät keinoja ylläpitää hyvinvoinnin edes hidasta kasvua. Yritysten täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota jakeluketjujen riskienhallintaan. 

Jos olet pohjoismainen toimitusjohtaja vuonna 2026: mitä lakkaat tekemästä ja mitä alat tehdä?

Lopetan liiallisen riippuvuuden yhdestä markkinasta tai teknologia-alustasta, enkä hae puhtaasti globaalia kustannusoptimointia, vaan varmuutta toiminnan jatkuvuudesta. Teen geopoliittisen lukutaidon johdon ydinkompetenssiksi ja lisään resursseja siihen, että yritys pystyy teknologian aallonharjan tuntumassa. 

Täydennä lause: “Vuonna 2026 fiksuimmat yritykset…”

Vuonna 2026 fiksuimmat yritykset vaihtavat vanhan maailman tehokkuusoptimoinnin geotaloudelliseen kestokykyyn ja nopeaan sopeutumiseen. Nopea sopeutuminen ei ole vain riskienhallintaa, vaan kykyä ottaa uusia markkinoita haltuun. 

Olet juuri julkaissut laajan analyysin öljyn hinnasta. Kenelle tästä analyysistä on hyötyä juuri nyt?

Erityisesti kaikille jotka haluavat ymmärtää geopolitiikan vaikutuksia talouteen ja joille energian hinnalla on suuri merkitys. Energia tulee tosin niin lähelle kaikkien elämää tavalla tai toisella, että melkein jokainen voi löytää analyysistä jotain omaan yritykseen tai elämään nivoutuvaa.