Julkishallinnon automatisointi tekoälyllä on mahdollista, mutta sen on oltava arvopohjaista, läpinäkyvää ja vastuullista

Miltton järjesti viime viikolla aamiaisseminaarin tekoälyavusteisen julkishallinnon visioista. Luukas Ilves, entinen Viron digitaalisen transformaation alivaltiosihteeri ja nykyinen Ukrainan varapääministerin neuvonantaja, esitteli Agentic State -raporttiaan siitä, millä tavalla tekoäly muuttaa julkishallintoa ja haastaa organisaatioita, päättäjiä sekä kansalaisyhteiskuntaa.

Tekoälyagentteja, eli tiettyä tehtävää hoitavia toiminnallisia tekoälyjä on ollut käytössä yksityisellä sektorilla jo jonkun aikaa. Sama muutos on edessä myös julkisella sektorilla. Tulevaisuudessa tekoälyagentit voivat hoitaa rutiininomaisia hallinnollisia tehtäviä, vapauttaen viranhaltijoita keskittymään tehtäviin, jotka vaativat syvällisempää harkintaa ja inhimillisen kontekstin ymmärtämistä.

Jotta tämä on mahdollista, julkishallinnossa on oltava rohkeutta kokeilla uutta ja johtaa kehitystä tekoälyn vastuullisesta käytöstä. Se alkaa arvopohjaisten tavoitteiden asettamisesta, läpinäkyvästä käyttötapausten kokeilemisesta ja ratkaisujen toteuttamisesta siten, että tekoälyn päätösten logiikka on jäljitettävissä. Tekoälybyrokratia ei tarkoita byrokratian purkamista tai vähentämistä, vaan sen uudelleenmuotoilua aikakaudelle, jossa reagointikyky, päätösten jäljitettävyys ja oikeudenmukaisuus voivat toteutua yhtä aikaa.

Jos julkinen sektori epäröi, yksityinen sektori on helposti ketterämpi ja kykenee rakentamaan tekoälyjärjestelmiä, jotka hyödyntävät julkishallinnon rajapintoja omiin kaupallisiin tarkoituksiinsa. Tämä voi olla uhka tasa-arvolle, sillä tässä tapauksessa tekoälyavusteinen pääsy palveluihin kuuluisi vain niille, joilla on siihen varaa.

Suuri osa nykyisestä tekoälypuheesta keskittyy vain tehokkuuden ja taloudellisen hyödyn maksimointiin. Tekoälyn todellinen hyöty on kuitenkin järjestelmien inhimillisen puolen vahvistamisessa. Se voi vapauttaa ja ohjata inhimillisiä resursseja johtamiseen, hoivaan tai oppimiseen.

Siksi tekoälyn käyttöönotossa tärkeää on arvopohjaisten tiekarttojen laatiminen. Etenkin agenttipohjaisen tekoälyn käyttöönotossa arvopohjaisuus ei ole vain periaatekysymys, vaan ilman sitä instituutiot saattavat optimoida järjestelmiä merkityksellisyyden ja ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Tekoälyagenttienkin on edistettävä ihmisyyden toteutumista.

Nopea teknologinen kehitys peittää usein alleen sen valtavan työmäärän, mitä tarvitaan erilaisten järjestelmien luotettavuuden, laillisuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Jotta tekoälyagentit toimisivat eettisesti, niiden on oltava jäljitettävien, sääntöihin perustuvien prosessien mukaisia, jolloin niiden tekemät päätökset ovat ymmärrettäviä ja ennakoitavia. Kun päätöksenteon logiikka on nähtävissä, luottamus digitaalisiin järjestelmiin kasvaa.

Tekoälyn ei tule itseisarvoisesti vähentää inhimillisyyden määrää valtionhallinnossa vaan muuttaa hallinnon toimintatapoja. Tekoäly voi tehdä hallinnosta reagoivampaa, oikeudenmukaisempaa ja inhimillisempää, kunhan sen kehittäminen on arvopohjaista, läpinäkyvää ja jäljitettävää. Kun ihminen johtaa tekoälyä (eikä toisin päin), niin teknologia ei ole uhka demokratialle. Vaikka tekoälyagentit voivatkin toimia luotettavina julkishallinnon byrokraatteina, niin vastuun on aina säilyttävä ihmisillä.