Tekoälyä käytettiin yrityksissä kymmenen vuotta sitten jo monella alueella asiakaspoistuman ennustamisesta teollisuusautomaatioon. Rooli oli kapea mutta sen merkityksen kasvua osattiin ennakoida.
”Datasta ja sitä hyödyntävästä tekoälystä tulee epäilemättä yksi keskeinen yritysten välinen kilpailutekijä”, sanoi OP Ryhmän digitaalisen liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen johtaja Harri Nummela blogissani vuodelta 2017. Vuonna 2026 OP on tekoälyn kotimaisia edelläkävijöitä lähes puolen miljardin euron ict-kehitysbudjetilla.
Viestinnässä otettiin kuitenkin vasta ensimmäisiä askelia – esimerkiksi YLE oli sisältöjen automatisoinnissa etulinjassa. Työkaluja oli saatavilla vähän, iso osa koodattiin alusta saakka itse. ChatGPT lanseerattiin vasta viisi vuotta myöhemmin.
Kirjoitin tuolloin, kuinka ”asioiden konseptuaalinen ymmärrys on tärkeämpää kuin tekninen osaaminen. Tekniikkaa voi nimittäin jo ostaa bulkkina –, mahdollisuuksien ymmärtämistä ei. Jos tietää mitä haluaa saada aikaan, sopivan sovelluksen löytäminen tai teettäminen onnistuu.”
Kymmenen vuotta myöhemmin työkalujen kirjo on räjähtänyt käsiin mutta edellä kuvattu ei voisi olla enempää totta. Vibe-koodaamisen aaltoa tai toimistotyöntekijän tehtäviä hoitavien agenttien näin nopeaa kehittymistä ei osattu vuonna 2017 ennustaa mutta tarve ymmärtää oman ja tiimin työn prosesseja on edelleen kaiken lähtökohta.
