9.12.2024 Blogi

Tulevan vapaaehtoisen CSRD-raportoinnin jättipotti kohdistuu pk-yrityksiin

Osallistuin EU-komission kestävyysraportointiseminaariin Brysselissä ja päähäni syttyi lamppu. Kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n fokus on toistaiseksi ollut isoissa yhtiöissä, mutta suurimmat hyödyt voivat syntyä pienemmille.

Jaa

Iso hiillostaa pienempää – pudotuspeli uhkaa toimitusketjuissa

Pian julkaistavasta vapaaehtoisesta pk-yritysten kestävyysasioiden raportointimallista voi parhaimmillaan muodostua työväline, joka tuo rauhaa kyselyiden ja tietopyyntöjen kanssa painiskeleville pk-yrittäjille.

Vapaaehtoisuuteen perustuvat VSME-standardit ovat nimensä mukaisesti pakollisen, EU:n laajuisen kestävyysraportoinnin lainsäädännön ulkopuolella, mutta niihin liittyykin juju, joka voi sysätä käyntiin merkittävän kehityskulun yritysten raportointikäytännöissä. Todellisuus monessa toimitusketjussa on se, että iso hiillostaa pienempää, ja ihan aiheesta: sidosryhmien odotukset toimitusketjun tuntemiselle ovat kasvaneet merkittävästi ja vaikkapa ilmastotyö vaatii tuekseen kovaa dataa ja tiivistä yhteistyötä.

Saksalaisia pk-yrityksiä edustava seminaaripuhuja kertoi, kuinka moni yrittäjä painii jatkuvasti riskejä ja määräyksenmukaisuutta varmistelevien isojen kumppaneidensa kysymystulvan kanssa. Hän parahti: ”Isojen yritysten kysymyksiä tulee valtoimenaan, ja monessa eri muodossa. Joskus vaatimuksena on hankkia tuhannen euron lisenssi, jolla pääsee jättämään tietokantaan vastauksensa. Miten muutaman hengen työllistävä yrittäjä voi ikinä selvitä näistä?”.

OP:n vuoden 2024 suuryritystutkimuksen tulokset paljastivat, että pudotuspeli koskettaa yhä useampaa toimijaa suuryritysten arvoketjuissa. Suomen 250 suurinta yritystä kattavan tutkimuksen mukaan 56 prosenttia vastaajista on joutunut vaihtamaan alihankkijoitaan tai toimittajiaan vastuullisuusvaatimusten takia.

Osuus oli kasvanut edellisvuodesta peräti kolmetoista prosenttiyksikköä. Ei tarvitse kristallipalloa ennustaakseen, että osuus tulee kiristyvien lainsäädäntövaatimusten myötä kasvamaan entisestään.

Löysää siellä missä tarvitaan – kaksi laajuutta vapaaehtoiseen kestävyys-raportointiin

Alkuvuodesta 2025 julkaistava vapaaehtoinen kestävyysraportoinnin standardi perustuu osittain samoille lainalaisuuksille kuin pakollinen isoveljensäkin, mutta antaa pienemmille toimijoille sopivasti löysää siellä, missä sitä tarvitaan. EU:n yhteisiä raportointistandardeja luova EFRAG antaa lopulliset VSME-standardit komissiolle joulukuussa ja ne julkaistaan alkuvuodesta 2025. Jo seminaarissa esitellyn ja aiemmin julkaisujen luonnosten pohjalta nähdään, että tarjolle tulee eri laajuuksia.

Perusmallin (basic module) tarkoituksena on sopia kaikille ei-listatuille pk-yrityksille. Kieli on selkeytettyä, ja raportoitavia kohtia on vain yhdentoista osa-alueen alla. Ne ovat pakollisia, mutta sen puitteissa, mitä yrityksellä on: jos yrityksellä on politiikka, siitä raportoidaan. Aiheista mukana ovat:

  • Ympäristö: energian käyttö, kasvihuonekaasupäästöt (scope 1 & 2), saastuminen, biodiversiteetti, vedenkäyttö sekä kiertotalous ja jätehuolto​
  • Sosiaalisen vastuu: työvoiman ominaisuudet, terveys ja turvallisuus, palkitseminen ja yhteisövaikutukset
  • Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyen korruptio ja lahjonta sekä lainsäädännön noudattaminen.

Laajemmassa mallissa (comprehensive module) perusmallia laajennetaan ja syvennetään. Lisätieto on suunniteltu palvelemaan erityisesti kestävän rahoituksen tarpeita. Se sisältää datapisteitä, jotka ovat merkityksellisiä luotonantajien, sijoittajien ja yritysasiakkaiden tietotarpeiden kannalta. Muun muassa SFDR:n PAI-indikaattorit (Principal Adverse Impact) eli pääasialliset haitalliset vaikutukset kestävyystekijöihin huomioidaan.

Tietoa ja kirittämistä

Samalla kun standardit auttavat tuottamaan tarvittavaa tietoa olemassa oleviin tarpeisiin, auttavat ne pk-yrityksen vastuullisuustyössään vakaampaan alkuun, tai kirittävät jo tehtyä hyvää työtä. Tämä kaikki palvelee EU:n kestävyysraportoinnin laajempia tavoitteita: tuottaa luotettavaa, kattavaa ja vertailtavaa tietoa päätöksenteon tueksi.

OP:n suuryritystutkimuksen oivallisesti nimetyssä Järki ja tunteet -tutkimusraportissa jo edesmennyt Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Pekka Mattila kuvaa sitä, minkä mekin Milttonilla olemme huomanneet: suurimpien yritysten johtajat ovat jo paljon julkisen vallan käyttäjiä pidemmällä kestävyysajattelussaan.

Yritykset ovat kuskin penkillä ja pienimpien kannattaa hypätä viimeistään nyt matkaan. Sillä edellä mainittujen hyötyjen lisäksi:

  • Paitsi suuret yritykset, myös rahoittajat ovat erittäin kiinnostuneita yrityksen kestävyystoimista ja tavoitteista, ja ne vaikuttavat rahoituksen saamiseen.
  • Myös julkisissa hankinnoissa tulee olemaan yhä enemmän kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä ehtoja.
  • Oman liiketoiminnan ja kumppaneiden tunteminen tuo etuja yritykseen omaan päätöksentekoon.

Tuemme räätälöidysti niin pieniä kuin suuria yrityksiä kestävyysraportoinnissa

Pk-sektorin yritys: Autamme sinut uudenmallisessa kestävyysraportoinnissa tehokkaasti alkuun ja huolehdimme, että uusi malli tukee yhteistyötä kumppaneidesi kanssa.

Iso yritys: Ota yhteyttä kuullaksesi, miten voit huomattavasti selkeyttää toimittajayhteistyötä uusien standardien avulla.

Lue lisää vastuullisuuskonsultoinnin ja -viestinnän palveluistamme

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä

Kirjoittaja on kokenut vastuullisuuskonsultti, joka työskentelee parhaillaan lukuisten asiakkaidemme CSRD-raporttien parissa.