CSRD-raportoinnin ensimmäinen aalto – mitä opimme ja mihin olemme menossa?

Milttonin benchmark-tutkimuksessa käytiin läpi 132 Helsingin pörssissä listattua yritystä, ja se kattoi yhteensä 88 kestävyysraporttia vuodelta 2024. Lisäksi analyysissa tutkittiin kymmeniä eurooppalaisia CSRD-raportteja erityisesti tiedon esittämisen ja visualisoinnin osalta.

Suomalaisten raporttien keskimääräinen pituus oli 69 sivua, ja niissä korostuivat erityisesti ilmastonmuutoksen, oman työvoiman ja liiketoiminnan harjoittamisen teemat. Vähiten raportoituja standardeja olivat yhteisövaikutukset ja vesivarat. Laajemmassa eurooppalaisessa vertailussa raporttien sivumäärä oli pidempi, keskimäärin 121 sivua.

Analyysissä nousi visuaalisesti esiin kaksi lähestymistapaa:

• Tietopakettimainen, tekstiä ja taulukoita sisältävä raportti, joka seuraa tiukasti hallituksen toimintakertomusta tyyliltään
• Hieman visuaalisempi kestävyysraportti, joka jo tavoittelee monikäyttöisyyttä

Raportoinnin standardisoituessa vapaampimuotoiset ja visuaaliset katsausosat ovat erittäin suosittuja. Yhteensä 75 % yrityksistä julkaisee lakisääteisen raportoinnin lisäksi vuosikertomuksen alkuosassa vapaamuotoisen vuosi-, strategia- tai liiketoimintakatsauksen. Näiden pituus vaihteli merkittävästi aina parista sivusta useaan kymmeneen. Keskimäärin katsaus oli 18 sivua pitkä, ja 71 % katsauksista sisälsi myös vastuullisuustietoa.

Raporttien visuaalisissa toteutuksissa nähtiin suurta vaihtelua. Hyvin suunniteltu raporttipohja auttaa lukijaa hahmottamaan monimutkaista sisältöä. 

Parhaat raportit hyödynsivät:

• Linkitettyjä sisällysluetteloita ja navigaatiopalkkeja, jotka parantavat käytettävyyttä.
• Selkeitä otsikointeja ja ESRS-tiedonantovaatimusten viittauksia, jotka helpottavat tiedon löytämistä.
• Kaavioita ja taulukoita, jotka yksinkertaistavat esimerkiksi arvoketjujen ja kaksoisolennaisuusprosessien esittämistä.

CSRD:n ytimessä on liiketoiminnan ja vastuullisuuden strateginen yhteys koko arvoketjun laajuudelta. 

Parhaat raportit:

• kuvasivat ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelmat ja niiden taloudelliset vaikutukset
• hyödynsivät kaksoisolennaisuuden (DMA) tulokset kokonaisvaltaisesti ja strategisesti  
• panostivat due diligence -prosessien kuvaukseen, mikä tukee myös riskienhallintaa ja tulevaan yritysvastuudirektiiviin valmistautumista.

Vaikka vastuullisuusraportointi on lisääntynyt, analyytikot kokevat sen vielä hajanaiseksi. Tilaisuutta varten olimme haastatelleet sijoittajia sekä analyytikoilta. 

Alla listattuna kolme kantavaa teemaa:

Tietoa tuli – mutta tuoko se vielä arvoa? 

Kestävyysraportit ovat eittämättä lisänneet informaatiota. Ongelma on kuitenkin systemaattisuudessa ja vertailukelpoisuudessa. Tieto ei vielä taivu analyytikon käyttöön yhtä sujuvasti kuin taloudelliset luvut – ja usein se jää ilman kontekstia tai selkeää linkkiä yhtiön strategiaan tai ansaintalogiikkaan.

Kvartaalit elävät edelleen omaa elämäänsä

Osavuosikatsauksissa vastuullisuus näkyy kyllä – jokaisella yhtiöllä oli jonkinlainen vastuullisuusosio Q1-raportissaan. Mutta ainoastaan 8 % esitti ei-taloudellisia mittareita kvartaaleittain, eikä yksikään ollut vielä päivittänyt avainlukutaulukkoaan vastuullisuustiedoilla.

Parhaat yhtiöt yhdistävät siirtymäsuunnitelmat taloudellisiin vaikutuksiin

Suurin kiinnostuksen kohde ei ole menneiden vuosien vastuullisuuden summaus, vaan tulevaisuus: miten yritys aikoo siirtyä kohti kestävämpää liiketoimintaa, ja mitä se tarkoittaa liiketoiminnan rakenteelle, omaisuuserille ja arvostukselle?

Tilaisuudessa oli mukana kumppanimme Workiva, jonka kehittämä raportoinnin alusta tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun CSRD-raportointiin yhdistämällä:

• Datan linkityksen helposti eri puolelle raporttia yhdestä lähteestä
• Hyvän käyttäjähallinnan ja intuitiivisen käyttöliittymän
• Laadukkaan visuaalisen suunnittelun suoraan alustalle

Workiva tarjoaa valmiit ratkaisut talousraportointiin ja kestävyysraportointiin, sekä riskienhallintaan ja auditointiin – kaikki samalla alustalla.