Kuinka sosiaalinen media ja yhteiskunta voivat elää rauhanomaisesti rinnakkain?

Miltton halusi saattaa yhteen näkökulmia yhteiskunnan eri kentiltä pohtimaan sosiaalisen median ajankohtaisia kysymyksiä ja järjesti yhdessä Metan kanssa Futures-tapahtuman, jossa pohdittiin kasvavien somealustojen ja niiden ennustamattomien vaikutusten kysymystä. Lisäksi Metan Government Manager André Assarsson esitteli yhtiön viimeisintä sovellusta IG Threadsia. 

1. Sosiaalinen media tukee demokratian toteutumista antamalla äänen sellaisille, jotka eivät aiemmin ole voineet tulla kuulluiksi.
2. Vaikeasti hallittava jakaminen on kuitenkin johtanut myös mis- ja disinformaation, eli valheellisen tiedon, leviämiseen ja yhteiskunnalliseen levottomuuteen.
3. Kukaan ei tarkalleen tiedä, miltä sosiaalisen median reilut pelisäännöt, yhteiskunnalliset vaikutukset tai tulevaisuusnäkymät näyttävät.
4. Alustojen käyttäjäehdot, algoritmit ja tapa kerätä dataa ovat monelle mysteeri, ja ihmisten olisi hyvä tuntea palvelut syvällisemmin.
5. Kansalaisten sietokyvyn ja keskinäisluottamuksen säilyttämiseksi tarvitaan yhteisiä toimia, niin paikallisesti kuin globaalisti. 

Milttonin Kaius Niemi tarkasteli puheessaan sosiaalisen median ekosysteemiä, alleviivaten teknologisen muutoksen ja poliittisen polarisoitumisen välistä suhdetta. Ihmiset viettävät sosiaalisen median alustoilla globaalisti keskimäärin 145 minuuttia päivässä, eli jopa vuosia elinajastaan, hän kertoi avauspuheenvuorossaan. On sanomattakin selvää, että sosiaalisen median alustoista on muodostunut keskeinen kommunikaatioväylä niin yksilö-, yritys- kuin yhteiskuntatasolla, omaten merkittäviä ja arvaamattomiakin sosiaalisia sekä psykologisia vaikutuksia.

Viimeisin uusi somealusta on Metan lanseeraama IG Threads, joka on tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava sovellus. Metan hallintojohtaja Government Manager André Assarsson esitteli Metan heinäkuussa 2023 julkaisemaa Threadsia, jonka kautta on mahdollista julkaista 500 merkin pituisia kirjoitettuja viestejä sekä kuvia, videoita ja linkkejä, ja sitä on pidetty X:n (entinen Twitter) varteenotettavana haastajana.

Avauspuheenvuorojen jälkeen käytiin paneelikeskustelu, johon osallistuivat Niemen ja Assarssonin lisäksi Kokoomuksen kansanedustaja Aura Salla, OP Ryhmän somevastaava Nina Hirvensalo sekä Ylen muutosasiantuntija ja entinen somepäällikkö Tuija Aalto.

Paneelikeskustelussa keskustelua käytiin erityisesti näiden kolmen teeman ympärillä: 

Sosiaalisen median alustat ovat mahdollistaneet miljoonille ihmisille äänensä saamisen kuuluviin historiallisella tavalla. Useampi panelisti painottikin alustojen parhaimmillaan tukevan demokratian keskeistä tehtävää mahdollistaa osallistuminen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Somealustojen avulla kuka tahansa voikin puhua kenelle tahansa, tiivisti Metan Assarsson – tarkoittaen, että eri instituutioilla ei enää ole informaation monopoliasemaa.

Tiedonvälityksen kannalta perinteisempi media on saanut rinnalleen sekä kumppanin että kilpailijan. Mediatalot ja journalistit jakavat uutisiaan sosiaalisen median alustoilla, tavoittaen samalla potentiaalisesti laajempia yleisöjä.

Myös monet somealustojen käyttäjät jakavat uutislinkkejä profiileissaan. Samalla osa käyttäjistä julkaisee esimerkiksi tarkastamattomia tietoja tai omia ajatuksiaan uutisina tai faktoina, mikä aiheuttaa haasteensa, muistuttivat panelistit.  

Kun kuka tahansa voi sanoa julkisesti hetkessä mitä tahansa, on alustojen käyttö johtanut myönteisten osallistumismahdollisuuksien lisäksi mielipiteiden kärjistymiseen, jaettujen ajatusmaailmojen kuplautumiseen, sekä poliittiseen vastakkainasetteluun, panelistit totesivat.

Panelistit peräänkuuluttivatkin keinoja ylläpitää ja vahvistaa keskinäisluottamusta nopean ja reaktiohakuisen tiedonvälityksen aikakaudella.

Eräiksi kärjistymisen ja vastaikkainasettelun keskeisiksi aiheuttajiksi koettiin viime vuosina puhuttaneet misinformaatio ja disinformaatio. Panelistit muistuttivat, että kyse on kahdesta eri ilmiöstä. Lyhyesti, disinformaatiossa on kyse tahallisesti levitetystä harhaanjohtavasta tai väärästä tiedosta, kun taas misinformaatioon kuuluu myös tahattomasti levitetty väärä tai harhaanjohtava tieto.

Disinformaation osalta huoli ulottui aina valtiotasolle, ja maiden välisestä sekaantumisesta on uutisoinut muun muassa Yle. Misinformaation osalta pohdittiin ennemmin yksilötasolla tapahtuvaa vaikuttamista ja vaikutteille altistumista.  

Sosiaalisen median ja sen vaikutusten tulevaisuudesta kukaan ei osannut esittää varmoja ennusteita. Metan Assarsson mainitsi, että jos panelistit kokoontuisivat vuoden kuluttua uudelleen, Threads-palvelu saattaisi olla maailman suurin sovellus, tai jo kokonaan hylätty.

Kysymys turvallisesta, oikeudenmukaisesta ja läpinäkyvävästä alustapolitiikasta synnytti vilkasta keskustelua. Panelisteja pohdituttivat muun muassa algoritmien toiminta, teknologiayhtiöiden vastuu ja motiivit, sekä datan keruu ja yksityisyyden suojan toteutuminen.

Milttonin Niemi huomautti, että X:n muutettua aikanaan algoritmejaan, palvelun julkaisutahti tuplaantui Venäjällä, ruokkien erilaisen virheellisen informaation määrää. Samalla X:n laaja sallivuus sananvapaudelle sai puoltoa. Esimerkiksi OP Ryhmän Hirvensalo totesi, että mikäli heidän sisältönsä ei ole merkityksellistä Threadsille, Threads ei ole merkityksellinen heille. Niin kauan kuin näin on, heillä ei ole syytä poistua X:stä.

Paneelin kiihkeimmät puheenvuorot kuultiin Kokoomuksen Sallan suusta. Salla esitti, että Metan päätös olla tarjoamatta käyttäjille poliittista sisältöä kolme kuukautta ennen EU-vaaleja on käsittämätön, sillä se asettaa poliitikot mainonnan kannalta eriarvoiseen asemaan, eikä palvelun yhteiskunnallinen tehtävä keskustelualustana täyty.

Metan Assarsson kommentoi toteamalla, että Threadsin algoritmit on räätälöity käyttäjien mieltymysten mukaisesti, ja poliitikkoja tai poliittisia sivustoja seuraamalla on yhä täydet mahdollisuudet sekä jakaa että vastaanottaa poliittista sisältöä. Yleisökysymykseen käyttäjien näkymättömästä estämisestä (shadow banning), eli julkaisunäkyvyyden rajoittamisesta, Assarsson kertoi, että Meta ei vaienna ketään hiljaisesti, mutta poistaa haitalliseksi todettua sisältöä alustoiltaan. 

Paneelin päätteeksi juontaja Katri Makkonen esitti panelisteille kysymyksen, mitä he haluaisivat tehtävän toisin tai paremmin sosiaalisen median alustojen osalta.

• Ylen Tuija Aalto kehotti ottamaan huomioon kaikki alustojen käyttäjät, ja edistämään tasapuolista kommunikointia heidän välillään
• Kokoomuksen Aura Salla peräänkuulutti parempaa asiakaspalvelua
• OP Ryhmän Nina Hirvensalo mainitsi rakastavansa algoritmeja, mutta koki, että ne voisivat olla nykyistä älykkäämpiä
• André Assarsson painotti lopuksi, että useamman ihmisen tulisi ymmärtää, mitä algoritmit ovat ja miten ne toimivat, ja lisäsi, että ihmisten olisi tärkeä kuulla säännöllisesti erilaisia näkökulmia
• Milttonin Kaius Niemi korosti osaltaan eri alustojen runsautta ja niiden erilaisuutta. Hän kehotti pitämään yhteiskunnallisella tasolla huolen, että alustat eivät hallitse meitä, vaan että me kykenemme ohjaamaan ja tarvittaessa reguloimaan niitä.